2011
‘ ʻO Hangē Ko ʻEku ʻOfa Kiate Kimoutolú’
Siulai 2011


“ ʻO Hangē Ko ʻEku ʻOfa Kiate Kimoutolú”

Ko e ʻofá mo e tokoní ʻokú na fakaʻilongaʻi makehe kitautolu ko e kau ʻākonga ʻa Kalaisí.

ʻĪmisi
Barbara Thompson
ʻĪmisi
President Dieter F. Uchtdorf

Naʻe ʻi ai e taimi ne u loki fakataha ai mo ha taʻahine lelei, ka naʻe hangē ʻoku fakaʻitaʻi ia ʻe he meimei meʻa kotoa pē naʻá ku fai. Ne u fakakaukau ai, “ ʻOku lava fēfē ke u fakaʻitaʻi ia? ʻOku faingofua ʻaupito pē ʻa e nofo ia mo aú. ʻIkai ko ia?”

Koeʻuhí ko e ʻikai ke ne fuʻu saiʻia ʻiate aú, naʻá ku kumi ʻuhinga ai ke ʻoua foki te u ʻofa ʻiate ia. Kae meʻamālié, ne u manatuʻi ha faleʻi naʻe fai ʻe ha pīsope ʻi ha houalotu sākalamēniti lolotonga ʻeku ʻi he kolisí. ʻOku ou manatuʻi lelei pē ʻene faleʻí: “Kapau ʻoku ʻikai te ke ʻofa lahi ʻi ha taha, mahalo pē kuo teʻeki ai feʻunga hoʻo tokoni ki he tokotaha ko iá. Kapau te ke tokoniʻi ha taha, te ke ʻofa ʻi he tokotaha ko iá.”

Hili ʻeku fakakaukau ki he faleʻi ʻa ʻeku pīsopé, ne u fakapapauʻi leva ʻoku fie maʻu ke u tokoniʻi ʻa e tokotaha ko ʻeni ne ma lokí pea ʻahiʻahiʻi e faleʻi ʻa e pīsopé. Naʻe kamata ke u kumi ha fanga kiʻi founga ke tokoniʻi ai hoku kaungā-lokí, fakahā ʻa e angaʻofa kiate ia, peá u tokanga ange ki he ngaahi meʻa naʻá ne fie maʻú.

Naʻe hoko ha mana he taimi pē ko iá! Ne u ʻiloʻi naʻá ku ʻofa moʻoni kiate ia. Ko ha tokotaha lelei mo talēnitiʻia ia. Ko e tāpuaki ia ʻoʻoku ke loki fakataha mo ia. Ne u ofo ʻi he kiʻi taimi nounou ne fetongi ai ʻa e anga ʻo ʻeku fakakaukau fekauʻaki mo iá.

Ko e ʻOfa mo e Tokoni ki he Niʻihi Kehé

ʻI heʻetau vakai fakalelei ki he Sione 13, ʻoku tau ako ai ha niʻihi ʻo e ngaahi lēsoni mahuʻinga taha kuo akonaki ʻaki ʻe he Fakamoʻuí lolotonga ʻEne ngāue fakafaifekau ʻi he māmaní, kau ai ʻa e:

  1. Fetokoniʻakí.

  2. Feʻofaʻakí.

ʻI he fakataha mai ʻa e Fakamoʻuí mo ʻEne Kau ʻAposetoló ki he ʻohomohe ʻo e Laka Atú, naʻe ʻi ai e laumālie fakalongolongo ʻi he lokí. Naʻe ʻafioʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻe ʻohake Ia pea tutuki ki he ʻakaú. ʻOku ou ʻilo fakapapau neongo naʻe ʻikai mahino ki he kau ʻAposetoló ʻa hono mahuʻinga ʻo e ngaahi meʻa naʻe hoko he pō ko iá, ka ʻe vave pē haʻanau ʻiloʻi pea mahino kakato kiate kinautolu ʻa e misiona ʻo e Fakamoʻuí.

Hili e ʻohomohé, naʻe toʻo mai ʻe Sīsū ha taueli, lingi e vaí ki ha pēsoni, peá ne fufulu e vaʻe ʻo e tangata takitaha naʻe ʻi aí. Naʻe fakahoko hono fufulu honau vaʻé ʻi he founga ʻapasia mo e loto fakatōkilalo lolotonga iá naʻe ongoʻi loto mamahi ʻa e Fakamoʻuí koeʻuhi ko e ngaahi meʻa ʻe vavé ni ʻene hokó, kau ai Hono lavakiʻí.

ʻI hono ʻiloʻi ʻe Pita ko e Mīsaiá ʻa Sīsū mo e Fakamoʻui naʻe talaʻofa maí, naʻá ne loto ke ne ngāue maʻá e ʻEikí kae ʻoua naʻa ngāue maʻana ʻa e ʻEikí. Naʻe folofola ange ʻa e Fakamoʻuí, “Ka ʻikai te u fufulu koe, pea ʻe ʻikai te ke kau mo au” (Sione 13:8). Naʻe toki loto fiemālie ʻa Pita ki he ngāue ʻofa naʻe fai ʻe he Fakamoʻuí.

Naʻe toki folofola ange ʻa Sīsū:

“ ʻOku mou ui au ko e Takimuʻa mo e ʻEiki: pea ko hoʻomou lea totonu ia; he ko au ia.

“Pea kapau ko au, ko [homou] ʻEiki mo e Takimuʻá, kuó u fufulu homou vaʻé; ʻoku totonu hoʻomou fetoutou fefufuluʻaki homou vaʻé.

“He kuó u tuku kiate kimoutolu ʻa e fakatātā, koeʻuhí ke mou fai ʻo tatau mo ia kuó u fai kiate kimoutolú” (Sione 13:13–15).

Naʻe finangalo ʻa Sīsū ke ako ʻe he Toko Hongofulu Mā Uá—pea ʻokú Ne finangalo—ke tau ʻiloʻi ko e loto fakatōkilaló mo e ngāue tokoní ko e ongo ʻulungāanga mahuʻinga ia ʻoku totonu ke tau feinga ke maʻú. Naʻá Ne akonaki ʻoku ʻikai ha taha ia ʻe fuʻu mahuʻinga ke ne taʻe ngāue tokoni ai ki he niʻihi kehé. Ko hono moʻoní, ko e taha ʻo e ngaahi meʻa ʻokú ne ngaohi kitautolu ke tau mahuʻingá ko ʻetau loto fiemālie ko ia ke tokoni mo foaki hotau taimí. Hangē ko e folofola ʻa e Fakamoʻuí, “Ka ko ia ʻoku lahi ʻiate kimoutolú, ʻe hoko ia ko homou tauhi” (Mātiu 23:11; vakai foki, Luke 22:26).

Ko e Muimui ʻi he Faʻifaʻitakiʻanga ʻa e Fakamoʻuí

ʻOku ou manatu ai ki he tokoni naʻe fai hili ha niʻihi ʻo e ngaahi fakatamaki fakanatula lolotonga e ngaahi māhina mo e ngaahi taʻu kuo maliu atú. Kuo tau ʻosi mamata ʻi he ngaahi matangi, mofuike, honge, mo ha ngaahi mahaki fakaʻauha. ʻOku lahi ha ngaahi fakamatala kau ki ha kakai naʻa nau tokangaʻi e niʻihi kehe naʻe lavea, puke, pe faingataʻaʻia neongo naʻa nau faingataʻaʻia pē mo kinautolu.

Hili hono fakaʻauha ʻe ha mofuike ʻi Pelū ha ngaahi ʻapi ʻo ha kakai ʻe toko lauiafe, naʻe mavahe fakavavevave ha pīsope ʻe taha mei hono fale holó ke vakaiʻi e kāingalotu ʻo hono uōtí pea ke faitāpuekina mo fakafiemālieʻi hono kiʻi kāingalotú.

Lolotonga e tengihia ʻe ha faʻē ʻi Haiti ʻa e mole ʻa hono fāmilí hili ha mofuike, naʻá ne kei ala atu ke tokoni ʻi hono fakanonga ʻo e manavahē pea mo e loto mamahi ʻa e niʻihi kehé, pea fakalotolahiʻi ʻa kinautolu naʻe hao moʻuí mo tokoni ke kumi haʻanau meʻakai mo ha feituʻu ke nau malu ai.

Naʻe fakavave atu e kakai lalahi kei talavou ʻi Sileí ke tokoni ki hono tufa ʻo e meʻakaí mo e ʻū nāunaú kiate kinautolu naʻe uesia lahi taha ʻe ha mofuike. Naʻe hanga ʻe he ngaahi mata fiefia mo e nima fie tokoni ʻo e kāingalotú ni lolotonga ʻenau tokoní ʻo fakapuliki ʻa e foʻi moʻoni ko ia naʻe fakatuʻutāmaki foki mo e ngaahi tūkunga fakatāutaha naʻa nau ʻi aí.

Naʻe muimui kotoa ʻa e kakaí ni mo ha niʻihi tokolahi ki he kole ʻa e Fakamoʻuí ke mou “fai ʻo tatau mo ia kuó u fai kiate kimoutolú” (Sione 13:15). ʻOku tau toki lau ʻi he Sione vahe 13 ʻoku pehē ai:

“ ʻOku ou tuku ʻa e fekau foʻou kiate kimoutolu, Koeʻuhí ke mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu; pea hangē ko ʻeku ʻofa kiate kimoutolú, ke mou feʻofaʻaki foki kiate kimoutolu.

“ ʻI he meʻá ni ʻe ʻilo ai ʻe he kakai kotoa pē ko ʻeku kau ākonga ʻa kimoutolu, ʻo kapau te mou feʻofaʻaki kiate kimoutolu” (veesi 34–35).

Kuo mou fakatokangaʻi nai hono toutou fakahā ʻe he kau taki ʻo e Siasí—meia Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ki he kau ʻAposetolo e Toko Hongofulu Mā Uá ki he kau palesitenisī fakalotofonuá, kau pīsopelikí, mo e kau faiakó—ʻa ʻenau fakahā ʻenau ʻofá kiate kinautolu ʻoku nau tauhí? ʻOku maʻu ʻa e ʻofa ko ʻení mei he muimui ʻi he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e Fakamoʻuí.

Ko ʻetau tokoni ki he niʻihi kehé ko e founga ia ʻoku tau fakahā ʻaki ʻetau ʻofa kiate kinautolú. Mahalo ʻoku taha pea tatau pē ʻa e ʻofá mo e tokoní. Ko e moʻoni, ko e ongo meʻa ia ʻokú na fakaʻilongaʻi makehe kitautolu ko e kau ākonga ʻa Kalaisí.

Konga naʻe toʻo mei he Tuku ʻa e Fānau Īkí ke Haʻu kiate Au, tā ʻe Carl Heinrich Bloch, ʻi he angalelei ʻa e Musiume Hisitōlia Fakafonua ʻi Feletilikisipooki ʻi Hilelotí, Tenimaʻake

Ko Hono Fufulu ʻe Sīsū ʻa e Vaʻe ʻo e Kau ʻAposetoló, tā ʻe Del Parson © IRI