2013
Naʻá ku Lava ʻo Tukuange ʻa ʻEku Loto Mamahí
Sepitema 2013


Naʻá ku Lava ʻo Tukuange ʻa ʻEku Loto Mamahí

Ko e tokotaha naʻá ne faʻú mei Taiuani.

Ko e taimi naʻe papitaiso ai hoku ongo kaungāmeʻa ko Misa Seni mo hono uaifí ki homau uōtí, naʻá ku fiefia lahi. ʻOsi ha taʻu ʻe taha mei heʻena papitaisó, ne silaʻi kinaua ʻi he temipalé, pea naʻe silaʻi mo ʻena tamasiʻi naʻe ʻosi mate teʻeki ke nau kau ki he Siasí kiate kinaua. Ko ha meʻa fakaʻofoʻofa ke te mamata ki he tupulaki ʻa e fāmili Sení ʻi he ongoongoleleí.

Ka naʻe siʻi mālōlō ʻa Misa Seni ʻi he fepaki ʻa ha kā he taʻu hono hokó. ʻI he ʻosi ʻo e fakatuʻutāmakí, naʻe hangē ne nofo maʻu pē ʻene maté ʻi heʻeku fakakaukaú pea naʻá ku faʻa misi ki ai. Naʻá ku ʻā hake ʻoku ou tangi peá u toutou fehuʻi ai kiate au, “Ko e hā hono ʻuhingá? Ko e hā ʻoku tuku ai ʻe he ʻEikí ke hoko e faʻahinga meʻa fakamamahi ko ʻení? Ko e hā ʻoku hoko ai ha faʻahinga meʻa pehē ki he fāmili fakaʻofoʻofá ni?” Lolotonga ʻeku fefaʻuhi ʻi ha ʻaho ʻe taha mo e ngaahi fehuʻi ko ʻení, naʻá ku toʻo ai ha tohi lēsoni ʻo lau e ngaahi lea ko ʻení meia Palesiteni Sipenisā W. Kimipolo (1895–1985):

“Kapau te tau pehē ko e kakato ʻo e moʻuí ʻa e moʻui fakamatelié, tā ʻe fakamamahi leva e hoko mai ʻa e mamahí, loto mamahí, ʻa e taʻe-lavameʻá, mo e nounou ʻa e moʻuí. Ka ʻo kapau te tau pehē ko e moʻuí ko ha meʻa ʻoku taʻengata pea ʻoku ope atu ia ʻo kamata mei he moʻui ʻi he maama fakalaumālié ʻi he kuo hilí, ʻo aʻu ki he taʻengatá ʻi he hili ʻa e maté ʻi he kahaʻú, ta te tau lava leva ke tau fokotuʻu ʻa e ngaahi meʻa kotoa pē ʻi hono tuʻunga totonú. …

“ʻIkai koā ʻoku tau fetaulaki mo e ngaahi ʻahiʻahí ke siviʻi ai hotau iví, ʻa e mahamahakí ke tau ako ai ʻa e faʻa kātakí, ʻa e maté ke tau hoko ai ko ha niʻihi ʻoku taʻe-faʻamate mo nāunauʻia?”1

ʻI he momeniti ko iá, ne u pehē ke u tukuange ʻeku loto mamahí kae vakai ki he kahaʻu kuo talaʻofá pea mo e meʻa ʻe malavá. Naʻá ku fakakaukauloto atu ki he toe fakataha fiefia ʻa Misa Seni mo hono fāmilí. Ne ʻomi ʻe he vakai ko iá kiate au ha nonga. ʻOku ou ʻiloʻi ʻe foaki mai ʻe he Tamai Hēvaní kiate kitautolu ha poto mo ha lototoʻa ke tau matuʻuaki ʻa e ngaahi faingataʻá.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Sipenisā W. Kimipolo (2006), 18.