2014
Ko e Toʻukupu Kitautolu ʻo e ʻEikí
ʻEpeleli 2014


Ko e Toʻukupu ʻo e ʻEikí Kitautolu

ʻOku mahuʻinga ʻaupito ʻi heʻetau hoko ko e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ke tau fekumi kia kinautolu ʻoku masivá mo tokangaekina kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

Lolotonga e ngaahi fuofua ʻaho ʻo e Tō Lalo Fakaʻekonōmiká, naʻe kau fakataha atu ha kau palesiteni siteiki ʻe toko ono mei he Teleʻa Sōlekí ke fehangahangai mo e ʻao fakapoʻuli ʻo e masivá mo e fiekaiá ʻa ia ʻokú ne ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ki hono lōmekina e kau mēmipa lahi ʻo e Siasí.1 Neongo ne uesia ʻe he faingataʻa fakapaʻanga fakaʻekonōmiká ha kakai he feituʻu kotoa pē, ka ko ʻIutā ʻa e feituʻu naʻe tautefito ki ai e maumaú.2

ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻikai fuʻu lahi ha ngaahi maʻuʻanga tokoni ʻa e kau Taki ʻo e Siasí. Ko e moʻoni te nau lava ʻo fakaʻaongaʻi e foaki ʻaukaí, ka naʻe teʻeki ai ke nau aʻusia ha meʻa pehē kimuʻa ke lahi ange ʻa e fie maʻú he meʻa ʻoku maʻú. ʻI he fakahinohino ʻa e kau Pīsopeliki Pulé, naʻe ʻosi fokotuʻu ʻa e Deseret Employment Bureau ʻi he taʻu 1900. Ka naʻe ʻikai feʻunga fakanāunau ia ke ne tokangaʻi ʻa e ngaahi fie maʻu lahi ko ʻení.

Naʻe ʻiloʻi ʻe he kau taki lakanga fakataulaʻeiki ʻe toko ono ko ʻení kapau ʻoku fiemaʻu tokoni ʻa e niʻihi ʻi honau ngaahi siteikí, he ʻikai ke nau toe tatali. Kuo pau ke nau fai ha ngāue ʻi he taimi pē ko iá. Naʻa nau kamata ʻaki hono kumi ha ngāue ki ha niʻihi. Naʻa nau fokotuʻutuʻu ha kau tangata pea ʻave kinautolu ki he ngoué ke nau utu ʻa e ngoué. Ko e fakafetongi ki heʻenau ngāué, naʻe angaʻofa ʻa e kau ngoué ʻo foaki ange ha meʻakai ki he kau tangatá. Naʻa nau ʻave ki he fale tukuʻanga koloá ʻa e ngaahi meʻa ne hulú pea tufaki atu leva ia ki he niʻihi kehe ʻa ia naʻa nau fiekaiá. ʻI he fakaʻau ke lahi e ngaahi foakí, naʻe kamata leva ke faʻo kapa leva ʻe he Kāingalotú e meʻakaí ke tolonga. Ko e kamataʻanga eni ʻo e polokalama uelofeá ʻi he onopōní.

Hili ha taʻu ʻe valungofulu mei ai, naʻe sio e kau taki fakaonopooni ʻo e Siasí ʻi he funga ʻo e māmaní ki honau kāingalotú pea maʻu e ongo tatau ke nau tokoniʻi kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá.

ʻI he konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2011, naʻe pehē ʻe Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa, Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí: “ʻOku tau faʻa fakatokangaʻi ʻa e ngaahi fie maʻu takatakai ʻiate kitautolú pea tau ʻamanaki ʻe ʻi ai ha mana ʻo haʻu ha taha mei ha feituʻu mamaʻo ke feau e ngaahi fie maʻu ko iá. Mahalo te tau tatali ki ha kau mataotao ʻoku ʻi ai haʻanau ʻilo makehe ke fakaleleiʻi ʻaki ha ngaahi palopalema pau. ʻI heʻetau fai ʻení, ʻoku ʻikai ke tau ʻoange ai ki hotau kaungāʻapí ʻa e tokoni ʻe lava ke tau faí, pea ʻoku tau toʻo meiate kitautolu ʻa e faingamālie ke tokoní. Neongo ʻoku ʻikai hano kovi ʻo e kau mataotaó ia, ka tau sio angé ki hono moʻoní: he ʻikai pē ha taimi te nau teitei tokolahi feʻunga ai ke fakaleleiʻi kotoa e ngaahi palopalemá. Ka kuo tuku mai ʻe he ʻEikí ʻa ʻEne lakanga fakataulaʻeikí mo hono fokotuʻutuʻú kiate kitautolu ʻi he ngaahi puleʻanga kotoa kuo fokotuʻu ai e Siasí.”3

Kuo tataki ai ha tokolahi ʻi he funga ʻo e māmaní, ʻe he uiuiʻi ko ʻení ki he kau taki ʻo e Siasí fakalotofonuá mo e kau mēmipá ke fai ha ngāue ʻi hono ueʻi ia ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní ʻo hangē ko e lea ʻa Palesiteni ʻUkitofá, “fakakaukau ʻi pē ia ʻe [kinautolu].”4 Kuo nau peluʻi hake honau soté pea feinga ke “manatuʻi ʻi he ngaahi meʻa kotoa pē ʻa e kakai masivá mo e faingataʻaʻiá, pea mo e mahakí mo e tukuhāusiá” (T&F 52:40).

ʻEkuatoa

Hangē ko Pīsope Sione Molanitī ʻi Kuakeila, ʻEkuatoá, ʻi heʻene sio atu ki he mēmipa ʻa hono uōtí, ne mamafa ʻa hono lotó. Fuʻu lahi ʻa e ngaahi fāmili ne fāinga ke maʻu e ngaahi fie maʻu ʻo e moʻuí. Naʻá ne fie maʻu ke tokoniʻi ʻa kinautolu, ko ia naʻá ne talanoa mo e kau taki fakauootí pea ʻave ʻa e meʻá ni ki he ʻEikí.

Koeʻuhí he naʻe siʻisiʻi ʻa e ngaahi faingamālie ngāue ʻi he feituʻu ko iá, naʻá ne kamata ke ngāue mo ha kulupu ʻo ha kau fafine ʻe toko 11, ʻo poupouʻi kinautolu ke nau fekumi ki ha faingamālie ke fokotuʻu ha pisinisi iiki. Naʻe fakatokangaʻi ʻe he kau fafine ko ʻení naʻe fie maʻu ha ngaahi naunau fakamaʻa fale lelei, pea mo maʻamaʻa, pea naʻa nau fakakaukau pe te nau lava ʻo ngaohi mo fakatau atu ia ʻi honau ngaahi koló. Ka te nau ako fēfē ke ngaohi e meʻa ko ʻení?

ʻI he taimi ko ʻení, naʻe fakatokangaʻi ʻe Pīsope Molanitī ha fefine taʻemaʻu ngāue ʻi hono uōtí ʻa ia ne ngāue ko ha tokotaha huʻi vai fakafaitoʻo. ʻI he taimi naʻe kole tokoni ange ai ʻa e kau fafine ʻe toko 11 ko ʻení, naʻá ne fiefia ke akoʻi ange ʻa hono ngaohi ha nāunau tuʻunga lelei, mo malu.

Naʻa nau faʻu ha palani fakapisinisi, ʻo fikaʻi e anga ʻo e ngaahi feituʻu ʻi he koló ʻe ngāue ki ai e fefine takitaha, fili ʻa e nāunau te nau ngaohí, pea fokotuʻutuʻu ʻa hono faʻoʻangá pea mo e hingoa ʻe fakaʻaongaʻí.

Naʻa nau langa ai ha falekoloa ʻi ha ngaahi māhina siʻi, pea naʻe maʻu ai ha paʻanga hū mai feʻunga ke fakafiemālieʻi ʻenau masivá mo tokoni ai ki he ngaahi fie maʻu ʻa honau ngaahi fāmilí.

ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe ha kau pule ʻo ha kautaha fakafaitoʻo fakalotofonua fekauʻaki mo e kautaha ko ʻení, naʻa nau mālieʻia ʻi he talanoa ʻo e tokotaha huʻi vai fakafaitoʻo ne ʻikai ke ngāué. Ne iku pē ʻonau ʻinitaviu ia pea kole ange ke ne pule heʻenau kautahá.

Lūsia

ʻI he Uōti Lesinoi ʻo Mosikou, ʻi Lūsiá, naʻe hekea ʻa Kalina Konisavola ko e tokotaha fai hisitōlia ʻi he uōtí, ʻi he ʻaisí ʻo fasi lōua hono ongo nimá. Naʻe ʻave ia ki he fale mahakí, ʻa ia naʻe simaʻi lōua hono ongo nimá. Naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fafanga pe fakakofuʻi ia. Naʻe ʻikai ke ne lava ʻo helu hono ʻulú pe tali ʻa e telefoní.

ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe hono kāingalotú e meʻa naʻe hokó, naʻa nau tokoni fakavavevave leva. Naʻe faingāue ki ai ʻa e kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí pea ngāue leva ʻa e kau Fineʻofá ke maʻu ha taimi tēpile tuʻu pau ke nau ʻaʻahi ai ki he fefine ko ʻení pea mo tokoni ki heʻene ngaahi fie maʻú.

Naʻe pehē ʻe Valatimā Nesipolova, ko e taki ngāue fakafaifekau ʻo e uōtí, “ʻOku mau manatuʻi ha lea naʻe fakahoko he konifelenisi lahí fekauʻaki mo e ʻīmisi ʻo Kalaisi naʻe mole hono nimá.5 Naʻe ʻi ai ha taha naʻá ne ʻai ha fakalea ʻi lalo ʻi he ʻīmisí ʻo pehē, ‘Ko hoku ongo nimá ʻa kimoutolu.ʼ ʻI he ngaahi uike siʻi naʻe faingatāʻia ai e fefine lelei ko ʻení, naʻe ongoʻi ʻe he kāingalotu ʻo e Uooti Lesinoí ʻa ʻenau felāveʻi tonu mo e talanoa ko ʻení. Naʻa mau hoko moʻoni ko hono ongo nimá.”

ʻOtu Filipainí

ʻI he taimi naʻe aʻu mai ai ʻa e Matangi Mālohi ko ia ko Uasi ʻi he taʻu 2011, naʻe tāfea ʻa e feituʻú ʻi he vai pea mo e matangi. Naʻe maumau ha ngaahi ʻapi nai ʻe 41,000, pea lahi ange ʻi he kakai ʻe toko 1,200 naʻe mole ʻenau moʻuí.

Kimuʻa ʻi he tāfeá, naʻe maʻu ʻe Mākisi Savetilā, ko e palesiteni ʻo e Siteiki Filipaini Kakaiani ti Oló, ha ongo ke fokotuʻu ha timi fakatuʻupakē maʻá e siteikí. Naʻá ne fokotuʻu ha ngaahi kōmiti ke nau fakahoko ʻa e ngaahi ngāue kehekehe — ʻa e meʻa kotoa pē mei he kumí mo e fakahaofí ki he ʻuluaki tokoní mo hono ʻomi ha meʻakai, vai, mo e vala.

ʻI he holo hifo ʻa e vaí ki ha tuʻunga malú, naʻe kamata leva ʻa e ngāue ʻa e kau taki ʻo e Siasí. Naʻa nau feinga ke lau ʻa e mēmipa kotoa pē pea mo fakafuofuaʻi ʻa e maumau ne hokó. Naʻe haʻu ha mēmipa ʻe taha ʻo ʻomai ha vakavakaʻāmei ke fetuku ʻaki e kāingalotu ne fie maʻu tokoní. Naʻe fakaava mai ʻa e ngaahi falelotú ke maʻu ai ha nofoʻanga maʻanautolu kotoa pē ʻoku nau fie maʻu ha meʻakai, vala, sipi kafu, mo ha feituʻu ke nau nofo fakataimi ai. Naʻe fuʻu fie maʻu ʻaupito ha vai ʻoku maʻá, ko ia naʻe fetuʻutaki leva ʻa Palesiteni Savetilā ki ha kautaha pisinisi fakalotofonua ʻoku ʻi ai haʻanau loli tāmate afi, pea naʻa nau ʻave leva ʻa e vai maʻá ki he ngaahi falelotu ko e senitā ki he fetukutukú. Naʻe tokoni ʻa e kāingalotu ʻoku ʻi ai haʻanau taukei fakafaitoʻo fakapalofesinalé kiate kinautolu naʻe laveá.

ʻI he taimi naʻe maau ai e tokoni ki he kāingalotu ʻo e Siasí, naʻe ʻaʻahi leva ʻa Palesiteni Savetilā mo ʻene timí ki ha ngaahi senitā kehe ʻoku fai ki ai e fetukutukú ʻi he koló ʻo sio pe te nau fie maʻu tokoni. Naʻa nau ʻomi kiate kinautolu ʻa e meʻakai mo e ngaahi koloa kehe. Neongo ne tokolahi ha kau mēmipa, ne mole honau ngaahi ʻapí, ka ne nau tokoni taʻesiokita ki he niʻihi kehé ʻi he hili pē ʻa e matangí. ʻI he tuʻu ko ia ʻa e ʻuhá pea mōmoa ʻa e kelekelé, ne ʻalu atu ʻa e kau ngāue ʻofa ko e Nima Fietokoni ʻo e Māmongá mei he ngaahi siteiki kehekehe ʻe tolú ʻo tokoni ki hono tufaki ʻa e ngaahi nāunaú pea mo tokoni ki he fakamaʻá.

Palāsila

ʻI he kolo ko Seti Lakoasí, ʻi Palāsila, ʻoku ʻi ai ha nofoʻanga maʻá e kakai fefine ʻoku faingataʻaʻia fakaesinó kuo uesia ʻenau moʻuí ʻe he faitoʻo kona tapú. Naʻa nau fāinga he ʻaho kotoa ke moʻui. Ne ʻi ai haʻanau ngotoʻumu siʻisiʻi ne nau fakaʻaongaʻi ke taʻo ai ha foʻi mā nai ʻe 30 ʻi he ʻaho. Neongo naʻe maʻu ʻe he kakai fefiné ha tokoni mei ha ngaahi kautaha tokoni ʻofa fakaetangata fakalotofonua, naʻe ʻikai ke feʻunga e meʻakai ke fafanga ʻaki kinautolú. ʻI he taimi naʻe ʻilo ai ʻe he kau taki ʻo e Siasí mei he Siteiki Seti Lakoasi ʻi Palāsilá ki he ngaahi fie maʻu ʻa e kau fafine ko ʻení, naʻa nau loto ke tokoni.

Naʻa nau talanoa mo e kau fafiné fekauʻaki mo ʻenau ngaahi fie maʻú. Ne pehē ʻe he kau fafiné kapau te nau lava ʻo maʻu ha mā lahi ange, he ʻikai ngata pē ʻi hano fafanga lelei ange kinautolu ka te nau toe lava ʻo fakatau atu ha niʻihi ʻo e ngaahi foʻi maá ke maʻu ha paʻanga hū mai ʻe fuʻu fie maʻu ke tokoniʻi ʻaki kinautolu.

Naʻe ngāue ʻa e kau taki ʻo e Siasí mo e kāingalotú fakataha mo e kau polisi fakalotofonua ki he meʻa fakakautaú mo ha ʻapiako fakalotofonua ke toe lelei ange ʻa e ngaahi tuʻunga ʻo e kau fafine ko ʻení. ʻI he alanima mai ʻa e tokoni ʻofa fakaetangata ʻa e Siasí mo e kau ngāue tokoni mei he Siasí mo e koló, naʻa nau lava ʻo faʻu ha fale fale foʻou taʻo mā—ʻo lava leva e kau fafiné ʻo ngaohi ha foʻi mā ʻe 300 ʻi he ʻaho.

Naʻe lava ʻe he kau fafiné ʻo totongi ʻa e fuofua tokotaha—ʻo ʻenau kau ngāué mei he paʻanga hūmai ne maʻú, ʻa ia ko ha taha pē ʻo e kau fafine ʻi he nofoʻangá.

Ko e Ngāue ʻo e Uelofeá

Hangē ko e ngaahi ueʻi ʻa e laumālié ki he kau taki ʻo e Siasí ʻi he ngaahi taʻu lahi kuo hilí, ne nau mamata ki he fie maʻu lahi ʻiate kinautolú pea naʻe ʻikai ke nau fakafisi ke tafoki, ʻoku fai ʻe he kau taki ʻo e Siasí mo e kau mēmipa ʻi he funga ʻo e māmaní he ʻahó ni e meʻa tatau pē ʻi honau ngaahi feituʻú ʻi he founga pē ʻanautolu.

Naʻe lea ʻa Palesiteni ʻUkitofa ki he Siasí ʻo kau ki hono tokangaʻi ʻo e niʻihi kehé, ʻo pehē: “ʻOku ʻikai ko e founga ʻa e ʻEikí ke nofo ʻi he tafaʻaki ʻo e vaitafé ʻo tatali ke ʻosi e vaí pea tau toki kolosi. Ka ko e fakataha mai, pelu hake e nima hotau soté, ngāue, mo langa ha halafakakavakava pe ko ha vaka ke folau atu ʻi he ngaahi vai ʻo hotau ngaahi faingataʻaʻiá.”6

Ko e fekumi ki he masivá mo tokangaekina ʻa kinautolu ʻoku faingataʻaʻiá ko ha konga mahuʻinga ia ʻo e ʻuhinga ʻo e hoko ko ha ākonga ʻa Kalaisí. Ko e ngāue pē ia naʻe fakahoko ʻe Sīsū Kalaisi ʻi Heʻene ngāue fakafaifekau ki he kakai ʻi Hono kuongá. Naʻe fakaʻosi ʻaki ʻe Palesiteni ʻUkitofa ʻa ʻene pehē, “Ko e ngāue ko ʻení ʻo e tokoni ʻi he founga ʻa e ʻEikí ʻoku ʻikai ko ha meʻa pē ʻi he katiloká he ngaahi polokalama ʻo e Siasí. ʻOku ʻikai lava ke ke taʻetokanga pe tuku ki he tafaʻakí. ʻOku mahuʻinga ia ki heʻetau tokāteliné; ko e uho ia ʻo ʻetau tui fakalotú.”7

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Ko e kau palesiteni siteiki ʻe toko fā—Hefa B. Palauni, Hāloti B. Lī, Henelī D. Moele, mo Melioni G. Lomenei—naʻe toki ui ki mui ko e kau ʻAposetolo, pea naʻe ui kotoa kinautolu kimui ki he kau Palesitenisī ʻUluaki ʻo e Siasí. Naʻe hoko leva ʻa Hāloti B. Lī ko e Palesiteni hono 11 ʻo e Siasí.

  2. ʻI he 1930, naʻe fika ua ʻa ʻIutā ʻi he lahi ʻo e taʻe maʻu ngāué ʻi he ʻIunaiteti Siteití. Vakai, Garth L. Mangum mo Bruce D. Blumell, The Mormons’ War on Poverty: A History of LDS Welfare 1830–1990 (1993), 95.

  3. Dieter F. Uchtdorf, “Ko e Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” Liahona, Nōvema 2011, 53.

  4. Dieter F. Uchtdorf, “Ko e Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” 53.

  5. Vakai, Dieter F. Uchtdorf, “Ko Hoku Ongo Nimá Kimoutolu,” Liahona, Mē 2010, 68–75.

  6. Dieter F. Uchtdorf, “Ko e Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” 53.

  7. Dieter F. Uchtdorf, “Ko e Tokoniʻi ʻi he Founga ʻa e ʻEikí,” 53–56.