2015
ʻE Lava ke ʻOmi ʻe he Faingataʻa Kotoa pē ha Tui Lahi Ange
Māʻasi 2015


ʻOku Mau Lea ʻia Kalaisi

ʻE Lava ke ʻOmi ʻe he Faingataʻa Kotoa pē ha Tui Lahi Ange

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Satinia, ʻĪtali.

Naʻá ku lotua ha mana hoku taʻu fitú, ʻi heʻeku ʻilo naʻe mate ʻeku tangataʻeikí ʻi ha fakatuʻutāmaki.

ʻI heʻeku kei siʻí, ko e taha ʻo e ngaahi taimi lelei taha ʻo e ʻahó ne u saiʻia taha aí ko e tatali ke foki mai ʻeku tangataʻeikí mei he ngāué. Ne u sio ki tuʻa he matapā sioʻatá ʻo sio atu ʻoku haʻu, pea ne u lau ʻene ngaahi manga takitaha ke aʻu ki he falé, ʻo ʻamanaki atu ki he fiefia naʻá ne ʻomí. Naʻe ʻikai ke u fakakaukau te u aʻusia ʻa e ongo ko iá.

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi heʻeku taʻu fitú, ne haʻu ha tangata mata mamahi ki he ʻapi ʻeku tangataʻeikí ʻo ne tuʻu ʻi he matapaá ʻo fakahā mai kuo mate ʻeku tamaí ʻi ha fakatuʻutāmaki.

Naʻá ku fakalongolongo pē ʻi he ʻaho ko iá. Naʻá ku sio ki hoku tuongaʻane taʻu faá pea mo ʻeku faʻē, fuʻu kei siʻi mo tuenoá, pea naʻe ʻikai te u tangi. Naʻe ʻikai ke u fakakaukau ʻe lava pē ke moʻoni, ko ia naʻá ku ʻalu ki he matapā sioʻatá ʻo sio fakamamaʻu ki he halá. Naʻe kamata ke u ongoʻi ha ivi mātuʻaki mālohi hifo ʻi hoku umá, ko ha mafatukituki atu he naʻe ʻikai lava ke u mānava lelei ai, ko ha mālohi naʻá ne lōmekina au.

Naʻe ʻikai fuoloa mei he mālōlō ʻeku tangataʻeikí, naʻá ku ʻalu toko taha ki hoku lokí ʻi he mamalu e poʻulí, ʻo lotu ki heʻeku Tamai Hēvaní hangē ko ia ne akonekina au ki aí. Naʻá ku kole kiate Ia ke tuku muʻa ke u toe sio ki heʻeku tamai ʻofeiná, ke fāʻofua pē kiate ia. Naʻá ku fakapapauʻi ʻi hoku lotó ʻe lava ke ʻomi ʻe he Tamai Hēvaní ʻa e mana ko ʻení kiate au.

ʻI he ʻaho ko iá naʻe ʻikai ke u sio ki heʻeku tangataʻeikí pe fāʻofua kiate ia, ka naʻá ku maʻu ha meʻa lahi ange. Naʻe hangē ia ne u ongoʻi ʻa e toʻukupu ʻo e Fakamoʻuí ʻi hoku umá. Naʻe mei hā mai ʻa ʻEne ʻi aí ʻi Heʻene toʻo atu ʻa e mafasia ʻa ia naʻá ne lōmekina hoku lotó.

ʻĪmisi
illustration of woman at a window

Tā fakatātaaʻi ʻe James Johnson

ʻOku laka hake ʻeni he taʻu ʻe 20 mei ai, kuo teʻeki ai ke mavahe ʻa e fiemālie ko iá meiate au. ʻI he taimi ʻe niʻihi kuó u ongoʻi loto mamahi ka ne teʻeki ai ke u ongoʻi liʻekina ʻi he mole ʻeku tangataʻeikí. ʻOku ou lava ʻo vakai ki mui peá u ʻilo kuo tā tuʻolahi e hifo mai ʻa e Laumālié ke fakafiemālieʻi aú, tokoniʻi au, pea fakahā mai ʻa e founga ke muimui ai ʻi he ngaahi founga mahuʻinga ʻa e Fakamoʻuí. ʻOku ou lava ʻo ongoʻi ʻa ʻEne ʻi heʻeku moʻuí pea ʻoku ou houngaʻia ai ʻi he ʻuluaki faingataʻa ko iá, ʻa ia ʻoku tokoni ke u sio ki he ngaahi faingataʻa fakaʻahó mo ha ʻilo ʻoku taʻengatá. ʻOku ou ʻilo ʻoku fakaʻatā kitautolu ʻe he ongoongoleleí ʻi heʻetau moʻuí ke tau ongoʻi ʻa e ala mai ʻa e toʻukupu ʻo e Fakamoʻuí.

Kuó u mali ki he taʻengatá, pea ʻoku ou maʻu mo hoku husepānití he taimí ni ha fānau fefine iiki ʻe toko tolu, ʻa ia ʻoku nau ʻomi ha ongo fakalangi ki homau ʻapí. ʻI heʻeku sio kiate kinautolú, ʻoku ou fiefia ʻi he nonga mo e ʻilo ʻe lava ke ʻomi ʻe he loto-mamahí, ʻahiʻahí, mo e faingataʻa kotoa pē ʻi heʻenau moʻuí, ha tui lahi ange, kau fakamoʻoni foʻou, mo e ngaahi mana fakaofo. ʻOku ou fiefia ʻi he loloto ʻo ʻenau ʻilo fakapapau ko ia ko e taimi ʻoku nau fie maʻu ai ha meʻa lahi ange ʻi he meʻa ʻoku ou malava mo hoku husepānití ʻo foaki kiate kinautolú, ʻe maluʻi, fakanonga, mo fakamoʻui kinautolu hangē pē ko aú.