2015
Kulenipā, Tangataʻeiki
Māʻasi 2015


Ngaahi fakakaukaú

Kulenipā, Tangataʻeiki

ʻĪmisi
illustration of young men

Tā fakatātaaʻi ʻe Bjorn Thorkelson

Fakakaukau ki ha fakataha mai ha kau faifekau ʻe toko 3,000 ki ha loki lahi. ʻOku talanoa fiefia ha toko uaafe hivangeau hivehiva ʻo kinautolu mo siofi ha feituʻu pē taha ʻi he lokí. Ko e niʻihi ʻoku nau tuʻu ʻete. Ko e niʻihi ʻoku nau puna hake ʻi ʻolunga ʻiate kinautolu ʻoku tuʻu ʻeté ke sio fakavavevave. ʻOku tuʻu ha niʻihi ʻi he ngaahi sea pelú. ʻOku tangutu ha faifekau ʻe taha ʻi ha sea pelu, tuiʻi nimá ʻi hono ongo tuí, kū nima, ʻo punou hono ʻulú.

Mahalo ʻoku ʻikai ko e meʻa tonu ia naʻe hokó, ka ko e founga ia ʻoku ou manatu ki aí. Ko e ongo ia ne u maʻú. Ko au ʻa e faifekau ʻe taha ko iá.

ʻI hoʻo fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hokó, mahalo te ke fakakaukau naʻá ku tuenoa pe loto mamahi. Ko hono moʻoní ne u lolotonga aʻusia e momeniti fakafiefia taha ʻo ʻeku moʻuí—ko ha kiʻi taimi siʻi kuó u toutou manatu melie ki ai, talu mei he taimi ko iá.

Naʻá ku ʻi he senitā akoʻanga fakafaifekau ʻi Polovo, ʻIutā, ʻo teuteu ke hoko ko ha faifekau taimi kakato ʻi he Misiona ʻEkuatoa Kitó. Naʻe haʻu ʻa Palesiteni Kōtoni B. Hingikelī (1910–2008), ʻa ia naʻe hoko ko e Tokoni ʻUluaki ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí he taimi ko iá, ke lea ki he kau faifekau kotoa pē ʻi he MTC.

Naʻe kamata e longoaʻá hili e fakatahá. Naʻá ku fakatokangaʻi naʻe ʻikai lue ʻa e kakaí ki he ngaahi matapaá, ko ia ne u ʻeke ki ha ʻeletā ʻe taha ʻa e meʻa naʻe hokó.

Naʻá ne pehē, “ʻOku ʻi heni ʻa e mokopuna ʻo Palesiteni Hingikelī ʻi he MTC, pea ko e toki mavahé ni pē ʻa Palesiteni Hingikelī mei he tuʻunga malangá ke fāʻofua kiate ia!”

ʻI he fakamatala ko iá, naʻe kaka ʻa e ʻeletaá ki hono seá ke sio lelei ange, mo pehē, “Tōatu! Huanoa kapau ko ʻeku kuí ʻa Palesiteni Hingikelī ē?”

Naʻá ku ʻofa mo fakaʻapaʻapaʻi ʻa Palesiteni Hingikelī, pea kuo ueʻi fakalaumālie au ʻe heʻene pōpoaki he ʻaho ko iá. Ka ʻi he momeniti ko iá ne u moʻutāfuʻua ʻi ha fakakaukau ʻa ia ne taki atu au ke u tangutu kae ʻikai ke u tuʻu hoku seá. ʻI he lotolotonga ʻo e fiefia loto vēkeveke kotoa ko iá, naʻá ku tangutu fakalongolongo ʻo fakakaukau, “ʻOku ou tui ʻe lelei ke hoko ʻa Palesiteni Hingikelī ko ʻeku kui. Ka he ʻikai ke u fetongi ia ʻaki ʻeku Kulenipā ko Feletí pe ko ʻeku Kulenipā ko Uesí.” Ne u hiki hake hoku ʻulú peá u ongoʻi ʻa e māfana ʻo e ʻātakai ʻo e loto houngaʻiá ʻi heʻeku fakakaukau ki hoku tukufakaholó, ko hoku fāmilí.

Naʻe haʻu leva ha fakakaukau toe mālohi ange ʻi he ʻuluakí: “Ko e tahá, ko ha foha au ʻo e ʻOtuá.” Naʻá ku ʻiloʻi naʻá ku mahuʻinga tatau pē, ʻi heʻeku hoko ko ha mokopuna ʻo ha toketā nifo mo ha supavaisa ʻo e fale ngāué, pea mo ha mokopuna ʻo ha palōfita. Ko e hā hono ʻuhingá? Naʻá ma maʻu ʻa e Tamai Hēvani tatau pē.

Naʻe faifai pea lue atu ʻa e kau faifekau kehe ʻe 2,999 ko ʻení ki he ngaahi matapā ʻo e loki lahi ko iá. Naʻá ku kau fakataha mo kinautolu, ʻo mateuteu ange ke ngāue maʻá e ʻEikí ʻi he tuʻunga naʻá ku ʻi ai ʻi ha ngaahi miniti siʻi kimuʻá.