2015
Ko ha Ikuʻanga Foʻou
Māʻasi 2015


Ko ha Ikuʻanga Foʻou

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi Falanisē.

Naʻe hangē e kotoa ʻeku moʻuí ha heka vakapuna ʻoku ʻikai hano ngataʻangá. Naʻá ku fakaʻānaua ki he melinó mo e taʻeueʻiá ka naʻe teʻeki ai ke maʻu ia kae ʻoua kuó u tafoki moʻoni ki he ʻEikí.

ʻĪmisi
Silhouette of a young adult woman at sunset.

Tā fakatātaaʻi ʻo e ʻatá ʻe Iurii Kovalenko/iStock/Thinkstock

Ko e taimi ʻe niʻihi ne hangē ʻeku moʻuí ha puna vakapuna hokohokó. Ko e ʻEkuatoa ʻeku fineʻeikí pea ko ʻeku tangataʻeikí ko e Pōlani. Naʻe fāʻeleʻi au ʻi ʻEkuatoa, ka ne mau hiki ki Sipeini ʻi hoku taʻu 10. Ne mau nofo ai ʻi ha taʻu pē ʻe ua. ʻI hoku taʻu 12 naʻe toe puna ʻa e vakapuna ko iá, ki Pōlani. Naʻá ku fakaʻānaua ki he nofo maʻú, ngaahi kaungāmeʻá mo e fāmili ofi maí, pea ke fepōpoakiʻaki fakamāvaé.

Fuofua Fetaulaki mo e Ongo ʻEletaá

Naʻe ʻi ai ha tukituki homau matapaá. Ne u fakaava hake ko ha ongo talavou ʻokú na tuʻu ai. ʻI heʻeku angakoví, naʻá ku tāpuniʻi e matapaá kimuʻa peá na lea maí.

Naʻe fekau mai ʻeku tangataʻeikí mei he tafaʻaki ki mui ʻo e falé, “Toe fakaava ʻa e matapaá pea kole fakamolemole.” “Naʻe ʻikai ke ma akoʻi koe ke fai pehē ki he kakaí!”

Ne u kiʻi ongoʻi ngalivale, peá u fakaava hake e matapaá. Naʻá ku pehē ange, “Fakamolemole.”

Naʻe fakaafe atu ʻeku tangataʻeikí, “Kātaki ʻo hū mai. ʻOku ou fie ʻilo kiate kimoua, fekauʻaki mo hoʻomo tuí.” Naʻe fakafeʻiloaki ʻe he ongo talavoú kinaua ko ha ongo faifekau mei he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní. Naʻá ku fanongo fakatoupīkoi pē ki heʻena pōpoakí—ʻi hoku taʻu 13, naʻe ʻikai haʻaku fili ka ke kau ki ai.

Naʻe ʻaʻahi mai e ongo faifekau ko iá ki hoku ʻapí, ʻi hono akoʻi ʻo e ngaahi tokāteline ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi kuo fakafoki maí. Naʻe faifai pea talaange ʻe heʻeku tangataʻeikí kiate kinaua, “ʻOku mau fakaʻapaʻapaʻi mo saiʻia ʻi hoʻomo loto-toʻá, ka he ʻikai te mau liliu ʻemau tui fakalotú,” pea naʻe ʻikai ke mau toe mamata ki he ongo ʻeletā ko iá.

Ko Ha Holi ke Maʻu ʻa e Moʻoní

Ne ʻosi ha taʻu ʻe ua, pea naʻe fakamālohiʻi au ʻe he feliliuaki ʻi he ngaahi tūkunga fakafāmilí ke u fuʻu loto-mamahi. Naʻe mavahe ʻeku tamaí mei Pōlani ʻi he kumi ha ngāué ko ia naʻe mavahevahe ai homau fāmilí. Naʻá ku ongoʻi hohaʻa ʻaupito, ʻi he fekumi ki he ʻOtuá. Naʻe toe fakamātoato ange ʻeku ngaahi lotú, ʻi hono kole ki he Tamai Hēvaní ke tokoniʻi au ke u ʻi Hono ʻaó.

ʻI he ʻaho ʻe taha ne talamai ʻe heʻeku fineʻeikí, “Naʻe ʻeke koe ʻe ha taha ko hono hingoá ko Kālingi. Naʻá ku talaange ke toki tā mai he uike kahaʻú.” Naʻá ne ʻiloʻi ko ha faifekau ia pea naʻe ʻikai ke ne mahuʻingaʻia ʻi he pōpoakí, ko ia naʻe ʻikai ke ne ongoʻi ʻoku fie maʻu ke ne tali fakavavevave.

ʻI he pō Falaite ko iá ne u toe fanongo ki he tukituki he matapaá. Ko e taimi ko ʻení naʻá ku talitali fakamātoato mo malimali ki he ongo faifekaú. Naʻá ku talaange kiate kinaua, “ʻOku talitali lelei kimoua ʻi hoku ʻapí, ka ʻoku fie maʻu ke mo ʻilo he ʻikai ke u Māmonga.”

Naʻe akoʻi pē au ʻe he ongo faifekaú ni—ʻi he hoʻatā Falaite kotoa pē ʻi ha māhina ʻe ono. Hili ha kai kūkisi lahi mo e ngaahi fehuʻi ʻe lauafe, ne kamata ke tali kotoa ʻeku ngaahi fehuʻi fakamātoató. Ne hangē ko e taimi kotoa pē naʻe ʻaʻahi mai ai e ongo faifekaú, naʻe mahino kiate au ha konga ʻe taha ʻo e moʻuí. ʻI heʻeku fuʻu tokangá, ne faifai peá u fai e meʻa kuo kole ʻe he ongo faifekaú ke u faí: lotu ʻo kole ki he Tamai Hēvaní pe ʻoku moʻoni ʻena ngaahi leá mo e Tohi ʻa Molomoná. Naʻá na fakapapauʻi mai kiate au ʻoku tali ʻe he ʻOtuá ʻa e ngaahi lotú.

Fakapapauʻí mo e Veiveiuá

ʻI heʻeku lotu mo ako lahi ange ʻa e folofolá, ne kamata ke fakafiefia e ngaahi tokāteline ko ʻení ki hoku laumālié. Naʻá ku veiveiua ʻi ha ngaahi māhina, ʻi heʻeku ongoʻi naʻá ku fie maʻu ha fakamoʻoni mālohi, naʻe fie maʻu ke u ʻilo e meʻa kotoa kau ki he ongoongoleleí kimuʻa pea toki kau ki he Siasí ni. Faifai, naʻe ongo e ngaahi lea ʻa e Fakamoʻuí ʻi he Sione 20:29 ki hoku laumālié: “ʻOku monūʻia ʻa kinautolu ʻoku ʻikai mamata, kae tuí.” Naʻá ku fakakaukau ke papitaiso.

Naʻe fie maʻu ʻe heʻeku ongomātuʻá ke u tatali kae ʻoua kuó u fuʻu lahi ke papitaiso, ka naʻe tokoni ʻa e taimi tatalí ki heʻeku fakalakalaká mo e ʻilo ki he ongoongoleleí. Ko e meʻa fakamamahí, ʻi he ofi hoku ʻaho papitaisó, ne mole ʻeku loto falalá ʻi heʻeku tatalí. Naʻá ku kau atu ki he ngaahi meʻa ʻo e māmaní pea kamata manavasiʻi he ʻikai tali ʻe kinautolu ʻoku ou ʻofa aí ʻa ʻeku fili ke papitaisó.

Ne u fakaongo tuli ki he ngaahi fanafana ʻa e Laumālié tupu mei he fakautuutu ʻeku ngahi fehalaākí mo ʻeku ngaahi filí. Naʻe iku tuku ʻeku folofolá ki he konga taupotu taha ki lalo ʻo ʻeku puhá pea naʻe ʻikai ke u toe lotu.

Ko e Tāpuaki ʻo e Fakatomalá

Naʻe ʻikai iku ʻeku moʻuí ki he meʻa ne u fakaʻānaua ki aí—ne lahi fau e loʻimatá mo e loto-mamahí. Naʻe faingataʻa ke mahino e ʻuhinga naʻe pau ai ke fepaki hoku fāmilí mo e ngaahi faingataʻa lahí. Kimuʻa pē ʻi hoku taʻu fakaʻosi ʻi he ako māʻolungá, naʻe pau ke mavahe ʻeku ongomātuʻá mei Pōlani. Naʻe fakatupu ʻe he fakakaukau ko ia ki he toe hikí ke u mamahi. Faifai, peá u toe tūʻulutui ʻi he lotú, mo ʻuhingaʻi moʻoni ʻeku ngaahi leá ʻo pehē: “Tamai Hēvani, ke fai Ho finangaló, kae ʻikai ko haʻakú.”

Naʻe fakaʻilongaʻi ʻe he lotu ko iá ʻa e kamataʻanga ʻo ʻeku foki ki he Siasí, ʻa ia naʻá ku ʻiloʻi ʻe fie maʻu ʻa e fakatomalá. Ko e Sāpate ko iá, ko e fuofua taimi ia ʻi he meimei taʻu ʻe taha, naʻá ku ʻalu ai ki he houalotu sākalamēnití. ʻI he ʻaho hono hokó ne u toe fakakaukau ai ke u papitaiso.

Naʻe tokoniʻi au ʻe he ʻEikí ʻi heʻeku feinga faingataʻa ʻo e toe foki ki he meʻa kuó u ʻilo ʻoku moʻoní. ʻOku ou fakamatalaʻi ʻeni ʻa e ngaahi tūkunga faingataʻa ko iá ko ha niʻihi ʻo e ngaahi tāpuaki fakaʻofoʻofa taha mei he ʻOtuá. Naʻe ʻikai ke Ne fakangaloʻi au. Naʻá Ne fanongo ki heʻeku ngaahi lotú mo tatali ke u ʻilo ʻEne talí. Naʻá Ne tokoniʻi au ʻi he ngaahi faingataʻaʻia kotoa pē ne u kātekiná, ʻi hono fakamālohia mo maluʻi aú. Naʻá ku maʻu ha mahino lahi ange ki he ʻuhinga ʻo e misiona fakalangi ʻo Kalaisí mo ʻEne Fakaleleí.

Naʻe papitaiso au ʻi ʻEpeleli ʻo e 2011. Kuó u toe hiki talu mei ai—ʻoku ou nofo ʻi Falanisē he taimí ni, ʻoku ʻuhinga ia ʻe toe lahi ange e liliú. Ka neongo ia, ʻoku ou fakamālō he taimí ni kiate Ia ki heʻeku moʻuí pea mo e ngaahi tūkunga naʻá Ne ʻai ke u moʻui aí. Koeʻuhí ko ʻeku fakamoʻoni ki he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí, ʻoku mahino he taimí ni kiate au ʻoku ʻikai ke u tuenoa, tatau ai pē pe ko e hā e ikuʻanga hoko ʻoku ʻomi ʻe he moʻuí. ʻOku ʻikai ke u ʻilo pe ʻe toe puna hoku vaká. Ko e meʻa pē ʻoku ou ʻiló ko hoku ikuʻanga foʻoú ko ha hala hangatonu ʻa ia ʻoku fakatau ki he moʻui taʻengata mo e Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí.