Konifelenisi Lahi
Muimui ʻia Sīsū Kalaisi ʻo Laka Atu ʻi he Tui
Konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2022


Muimui ʻia Sīsū Kalaisi ʻo Laka Atu ʻi he Tui

ʻE lava ʻe Kalaisi ʻo tokoniʻi kitautolu ʻi he kuongá ni ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. Naʻá Ne fakahoko ia maʻá e kau paionia ʻi he kuonga muʻá, pea ʻokú Ne fakahoko ia he taimí ni maʻatautolu takitaha.

Fakamālō atu ki he kuaeá ʻi hono hivaʻi e “Tui ʻi he Foʻi Laka Kotoa Pē.” Ko e fakatuʻungafasi mo e fakalea ʻo e foʻi hiva ko iá ne fatu ia ʻi he 1996 ʻe Brother Niueli Teili1 ʻi he teuteu ki hono fakamanatua ʻo e taʻu 150 ʻo e tūʻuta ʻa e kau fuofua paioniá ki he Teleʻa Sōlekí ʻi he 1847.

Neongo naʻe fatu e hivá ni ko e teuteu ki he kātoanga ko iá, ka ʻoku fakaʻaongaʻi hono pōpoakí ki māmani kātoa.

Kuó u saiʻia maʻu pē he taú:

Tui ʻi he foʻi laka kotoa pē, ʻoku tau muimui ʻia Kalaisi, ko e ʻEikí;

Pea fonu ʻi he ʻamanaki ʻi heʻene ʻofa haohaoá, tau hiva fakataha ai.2

ʻE kāinga, ʻoku ou fakamoʻoni ko e taimi te tau muimui ai ʻia Sīsū Kalaisi mo laka atu ʻi he tuí, ʻoku ʻi ai ha ʻamanaki lelei. ʻOku ʻi ai ha ʻamanaki lelei ʻi he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ʻi ai ha ʻamanaki lelei ki he tokotaha kotoa pē ʻi he moʻuí ni. ʻOku ʻi ai ha ʻamanaki lelei ke ikunaʻi ʻetau ngaahi fehalaākí, ʻetau ngaahi mamahí mo e ngaahi meʻa ʻoku tau fefaʻuhi mo iá, pea mo hotau ngaahi ʻahiʻahí mo e faingataʻá. ʻOku ʻi ai e ʻamanaki lelei ʻi he fakatomalá mo e fakamolemolé pea ʻi hono fakamolemoleʻi ʻo e niʻihi kehé. ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku ʻi ai ha ʻamanaki lelei mo e nonga ʻia Kalaisi. Te Ne lava ʻo tokoniʻi kitautolu he taimí ni ʻi he ngaahi taimi faingataʻá. Naʻá Ne fai ia maʻá e kau paionia he kuonga muʻá, pea te Ne fakahoko ia he taimí ni maʻatautolu takitaha.

ʻOku fakaʻilongaʻi he taʻú ni ʻa e taʻu 175 ʻo e tūʻuta ʻa e kau fuofua paioniá ki he Teleʻa Sōlekí, ʻa ia kuó ne fakatupunga ai haʻaku fakakaukauloto ki heʻeku ngaahi kuí, ko ha niʻihi ai naʻa nau lue mei Nāvū ki he Teleʻa Sōlekí. ʻOku ʻi ai ʻeku ngaahi kui-ua ne nau kolosi he ngaahi toafa tokaleleí ʻi heʻenau kei ʻi he toʻutupú. Naʻe taʻu 20 ʻa Henelī Pālati;3 naʻe taʻu 13 ʻa Makeleta Mekinila;4 pea ko Siosefa F. Sāmita, ʻa ia ne hoko kimui ko e Palesiteni hono ono ʻo e Siasí, naʻá ne taʻu 9 pē ʻi he taimi naʻá ne tūʻuta ai ʻi he Teleʻa Sōlekí.5

Ne nau fehangahangai mo e faʻahinga kotoa pē ʻo e faingataʻá ʻi he halá, hangē ko e mokoʻīʻī ʻa e faʻahitaʻu momokó, puké, mo e ʻikai ha meʻatokoni mo ha vala feʻungá. Hangē ko ʻení, ʻi he hū atu ʻa Henelī Pālati ki he Teleʻa Ano Māsimá, naʻá ne fiefia ʻi heʻene vakai ki he “Fonua ʻo e Talaʻofá” ka naʻá ne manavasiʻi naʻa sio mai ha taha kiate ia koeʻuhí ko e vala mahaehae naʻá ne tuí ʻo ʻikai makofukofu hono sinó. Naʻá ne toitoi ʻi ha ngaahi vaotā ʻakau he ʻahó kakato kae ʻoua kuo fakapoʻuli. Naʻá ne ʻalu atu leva ki ha fale ʻo kole ha vala koeʻuhí ke lava ʻo hoko atu ʻene fonongá mo fekumi ki heʻene mātuʻá. Naʻá ne fakafetaʻi ki he ʻOtuá ʻi heʻene tūʻuta hao ki hono nofoʻanga ʻi he kahaʻú.6

Naʻe muimui ʻeku ongo kui hono uá ʻia Sīsū Kalaisi mo molomolo muivaʻe ʻi he tui ʻi he ngaahi faingataʻa kotoa pē ne na fouá. ʻOku ou fakamālō kiate kinautolu ʻi he ʻikai ke nau teitei foʻí. Kuo hoko ʻenau ngaahi laka ʻi he tuí ke faitāpuekina ai au mo e ngaahi toʻu tangata kimui aí, ʻo hangē pē ko e hoko hoʻo ngaahi laka ʻi he tuí ʻi he ʻaho ní ke faitāpuekina ai ho hakó.

Ko e foʻi lea paioniá ʻoku lava pē ke nauna pea toe veape. Ko ʻene nauná ʻe lava ke ʻuhinga ia ko ha tokotaha ʻoku kau ʻi he fuofua ʻilo pe nofoʻi ha feituʻu foʻou. Ko ʻene veapé, ʻe lava ke ʻuhinga ia ke fakaava pe teuteu ʻa e halá maʻá e niʻihi kehé ke nau muimui ai.7

ʻI heʻeku fakakaukau ki he kau paionia kuo nau teuteuʻi e halá maʻá e niʻihi kehé, ʻoku ou ʻuluaki fakakaukau pē ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá. Naʻe hoko ʻa Siosefa ko e paionia he naʻe tataki ia ʻe heʻene ngaahi laka ʻi he tuí ki ha vao ʻakau ʻa ia naʻá ne tūʻulutui ai ʻo lotu pea fakaava ʻa e halá maʻatautolu ke tau maʻu ʻa e kakato ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí. Naʻe hoko e tui ʻa Siosefa ke “kole ki he ʻOtuá”8 ʻi he pongipongi faʻahitaʻu failau ko ia ʻi he 1820 ke fakaava ai ʻa e halá ki hono Fakafoki Mai ʻo e kakato ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí, ʻa ia ne kau ai ʻa hono uiuiʻi ʻo ha kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ke toe ngāue ʻi he māmaní.9 ʻOku ou ʻilo ko Siosefa Sāmitá ko e palōfita ia ʻa e ʻOtuá. ʻOku ou ʻiloʻi ne tataki ia ʻe heʻene ngaahi laka ne fonu ʻi he tuí ke ne tūʻulutui ai ʻi he ʻao ʻo e ʻOtua ko e Tamaí pea mo Hono ʻAlo ʻOfaʻanga ko Sīsū Kalaisí.

Naʻe hoko e ngaahi laka ʻa e Palōfita ko Siosefá ʻi he tuí ke ne malava ai ʻo hoko ko e meʻangāue ʻa e ʻEikí ʻi hono ʻomi ʻo e Tohi ʻa Molomoná, ʻa ia ko ha toe fakamoʻoni ʻe taha ʻo Sīsū Kalaisi mo ʻEne ʻaloʻofa fakaleleí.

ʻOku ou fakamoʻoni naʻe fakafou ʻi he tui mo e vilitaki ʻa Siosefa Sāmita ʻi he lolotonga ʻo ʻene kātekina ʻa e faingataʻá mo e fakafepakí ʻa ʻene malava ke ako ke hoko ko ha meʻangāue ʻi he toʻukupu ʻo e ʻEikí ʻi hono toe fokotuʻu ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí ʻi he māmaní.

ʻI he konifelenisi lahi fakamuimuí, ne u lea ai fekauʻaki mo e founga kuo faitāpuekina ai au ʻe heʻeku ngāue fakafaifekau taimi kakató. Naʻe faitāpuekina au ʻi heʻeku akoʻi ʻa e palani nāunauʻia ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ki he fakamoʻuí, ʻUluaki Mata Meʻa-Ha-Mai ʻa Siosefa Sāmitá, pea mo ʻene liliu ʻa e Tohi ʻa Molomoná. Naʻe hanga ʻe he ngaahi akonaki mo e tokāteline ko ʻeni kuo fakafoki maí ʻo tataki ʻeku ngaahi laka ʻi he tuí ʻi hono akoʻi ʻa kinautolu ne nau loto-fiemālie ke fakafanongo ki he pōpoaki ʻo hono Fakafoki Mai ʻo e ongoongoleleí

ʻOku hoko ʻetau kau faifekau he ʻaho ní ko ha kau paionia fakaonopooni he ʻoku nau vahevahe ʻa e pōpoaki nāunauʻia ko ʻení mo e kakai ʻi he funga ʻo e māmaní, ʻo fakaʻatā ai ʻa e hala maʻá e fānau ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ke nau ʻiloʻi Ia mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí. ʻOku hoko ʻa hono tali ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ke fakaʻatā ai ʻa e halá ki he tokotaha kotoa pē ke nau mateuteu mo maʻu e ngaahi ouau pea mo e ngaahi tāpuaki ʻo e Siasí pea mo e temipalé.

ʻI he konifelenisi lahi fakamuimuí, ne toe fakapapauʻi mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni kuo “kole mai ʻe he ʻEikí ki he talavou moʻui taau kotoa pē ʻe malavá, ke teuteu ke ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau” pea ki he “kau finemui ʻoku malavá, ko ha faingamālie mālohi lahi foki e ngāue fakafaifekaú, ʻo ka ke ka loto ki ai.”10

Siʻi kau talavou mo e kau finemui, ko hoʻo ngaahi laka ʻi he tuí te nau tokoniʻi koe ke ke muimui ki he fakaafe ʻa e ʻEikí ke ngāue fakafaifekaú—ke hoko ko ha kau paiona fakaonopooni—ʻaki hano fakaʻatā ʻa e halá maʻá e fānau ʻa e ʻOtuá ke fekumi pea mo nofo maʻu ʻi he hala ʻo e fuakavá ʻa ia ʻoku fakatau ki Hono ʻao nāunauʻiá.

Kuo hoko ʻa Palesiteni Nalesoni ko ha paionia ʻi he Siasí. ʻI heʻene hoko ko e ʻAposetoló kuó ne folau ki ha ngaahi fonua kehekehe ke fakaʻatā ʻa hono malanga ʻaki ʻo e ongoongoleleí. ʻI ha taimi nounou pē hili ʻene hoko ko e palōfita mo e Palesiteni ʻo e Siasí, naʻá ne kole mai ke tau “fakatupulaki [ʻetau] malava fakalaumālie ke maʻu ʻa e fakahaá”.11 ʻOku kei hokohoko atu ʻa ʻene akoʻi kitautolu ke fakamālohia ʻetau fakamoʻoní. ʻI ha fakataha lotu maʻá e kakai lalahi kei talavoú, naʻá ne pehē ai:

“ʻOku ou kōlenga atu ke mou fakatupulaki hoʻomou fakamoʻoní. Ngāueʻi ia. Maluʻi ia. Tokangaʻi ia. Tanumaki ia ke tupulaki. …

“Fakatokangaʻi [leva] ha ngaahi mana ʻe hoko ʻi hoʻo moʻuí.”12

ʻOkú ne akoʻi mai kiate kitautolu e founga ke tau moʻui fakafalala fakalaumālie ai pē kiate kitautolú. Naʻá ne pehē “ʻi he ngaahi ʻaho ka hokó, he ʻikai lava ke tau moʻui fakalaumālie taʻe-kau ai ʻa e tataki, fakahinohino, fakafiemālie, mo e ivi tākiekina pau ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.”13

ʻOku ou fakamoʻoni ko Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, ko e palōfita ia ʻa e ʻOtuá ʻi he māmaní ʻi he ʻaho ní.

Ko hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí ko e paionia maʻongoʻonga taha Ia ʻi hono teuteuʻi e halá. Ko e moʻoni, ko Ia ʻa e “hala”14 ke aʻusia ai ʻa e palani ʻo e fakamoʻuí kae lava ke tau fakatomala pea toe foki hake ki heʻetau Tamai Hēvaní, ʻo fakafou ʻi he tui kiate Iá.

Naʻe folofola ʻa Sīsū ʻo pehē, “Ko au ko e hala, mo e moʻoni, pea mo e moʻui: ‘oku ‘ikai haʻu ha tangata ‘e taha ki he Tamaí, kae ‘iate au.”15 Kuó Ne talaʻofa mai he ʻikai ke Ne tuku ke tau tuenoa; te Ne tokoniʻi kitautolu ʻi hotau ngaahi faingataʻá.16 Kuó Ne fakaafeʻi mai ke tau “haʻu kiate [Ia] mo e loto-fakamātoato moʻoni, pea te [Ne] fakamoʻui ʻa [kitautolu].”17

ʻOku ou fakamoʻoni ko Sīsū Kalaisi ʻa hotau Fakamoʻuí mo hotau Huhuʻí, ko hotau Taukapo ki he Tamaí. Kuo fakaʻatā mai ʻe heʻetau Tamai Hēvaní ʻa e halá maʻatautolu ke tau toe foki hake ai kiate Ia ʻo fakafou ʻi he muimui ki Hono ʻAlo ʻOfaʻanga ko Sīsū Kalaisí, mo e tui ʻi he foʻi laka kotoa pē.

Naʻe fehangahangai ʻeku ngaahi kui-uá mo e kau paionia he kuonga muʻá mo ha ngaahi fakafeʻātungia kehekehe lolotonga ʻenau fononga mai ʻi he salioté mo e lue lalo ki he Teleʻa Sōlekí. Te tau fehangahangai foki mo kitautolu mo ha ngaahi pole ʻi heʻetau ngaahi fononga fakafoʻituitui ʻi he moʻuí. ʻOku ʻikai ke tau teke ha saliote pe heka ʻi ha saliote kuo fakafale pea fononga ʻi he ʻotu moʻunga māʻolungá mo e ngaahi tafungofunga sinou matolú; ka ʻoku tau feinga ʻo hangē ko ia ne nau fakahokó ke ikunaʻi fakalaumālie e ngaahi ʻahiʻahi mo e ngaahi pole ʻo hotau kuongá. ʻOku ʻi ai e ngaahi halanga ke tau foua; ʻoku ʻi ai e ngaahi tafungofunga—pea taimi ʻe niʻihi ko e ʻotu moʻunga—ke tau kaka ai. Neongo ʻoku kehekehe e ngaahi ʻahiʻahi he kuonga ní mei he ngaahi ʻahiʻahi ʻo e kau paionia he kuonga muʻá, ka ʻoku ʻikai siʻi ange ai ʻene faingataʻa kiate kitautolú.

ʻOku mahuʻinga ke muimui ʻi he palōfitá mo nofo maʻu ʻi he hala ʻo e fuakavá ke tui faivelenga ʻo hangē ko ia ne fai ʻe he kau paioniá he kuonga muʻá.

Tuku muʻa ke tau muimui ʻia Sīsū Kalaisi ʻaki e tui ʻi he foʻi laka kotoa pē. ʻOku fiemaʻu ke tau ngāue maʻá e ʻEikí pea fetokoniʻaki. ʻOku fiemaʻu ke tau fakamālohia fakalaumālie kitautolu ʻaki hono tauhi mo fakaʻapaʻapaʻi ʻetau ngaahi fuakavá. ʻOku ʻikai totonu ke mole meiate kitautolu ʻa e ongoʻi vivili ke tauhi e ngaahi fekaú. ʻOku feinga ʻa Sētane ke fakavaivaiʻi ʻetau tukupaá mo ʻetau ʻofa ki he ʻOtuá pea mo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí. Manatuʻi muʻa kapau ʻe hē ha taha mei hono halá, ʻoku ʻikai ʻaupito ke tau hē ki he [anga e ʻafio mai] ʻa e Fakamoʻuí. Te tau lava ʻo hanga kiate Ia ʻi he tāpuaki ʻo e fakatomalá. Te Ne tokoniʻi kitautolu ke tau ako, tupulaki, pea liliu ʻi heʻetau feinga ke nofo ʻi he hala ʻo e fuakavá.

Fakatauange te tau muimui maʻu pē ʻi he tā-sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí pea tokanga taha pē kiate Ia ʻi he tui ʻi he foʻi laka kotoa pē, ʻo fokotuʻu maʻu hotau vaʻé ʻi he hala ʻo e fuakavá, ko ʻeku lotu loto-fakatōkilaló ia ʻi he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.