Konifelenisi Lahi
Tokanga Taha ki he Temipalé
Konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2022


Tokanga Taha ki he Temipalé

ʻOku ou palōmesi atu ʻi he lahi ange homou taimi ʻi he temipalé, ʻe tāpuekina hoʻomou moʻuí ʻi ha ngaahi founga taʻe-hano-tatau.

Siʻi kāinga ʻofeina, lolotonga e ngaahi fakataha maʻongoʻonga ʻe nima ko ʻeni ʻo e konifelenisi lahí, kuo tau toe ongoʻi ai hono fakaava mai ʻo e ngaahi langí! ʻOku ou lotua kuo mou lekooti hoʻomou ngaahi ongó pea te mou muimuiʻi kinautolu. ʻOku mateuteu ʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ʻOfaʻanga ko Sīsū Kalaisí, ke tokoniʻi koe. ʻOku ou tapou atu ke fakalahi hoʻo feinga ke fekumi ki Heʻena tokoní.

Ne u toki maʻu mo Sisitā Nalesoni kimuí ni ha faingamālie ke vakaiʻi ai e konga foʻou hono fā ʻo e Ngaahi Vitiō ʻo e Tohi ʻa Molomoná.1 Ne ueʻi fakalaumālie kimaua ʻe he ngaahi vitioó! Tuku muʻa ke u huluʻi atu ha konga nounou ʻo e hā ʻa e Fakamoʻuí ki he kakai Nīfaí.

ʻOku fakaofo ʻa e fili ʻa e Fakamoʻuí ke hā ki he kakai ʻi he temipalé. Ko Hono falé ia. ʻOku fonu ia ʻi Hono mālohí. ʻOua muʻa naʻa teitei ngalo ʻiate kitautolu ʻa ia ʻoku fakahoko ʻe he ʻEikí maʻatautolu he taimi ní. ʻOkú Ne fakafaingamālieʻi lahi ange Hono ngaahi temipalé. ʻOkú Ne hiki e tuʻunga vave ʻo ʻetau langa e ngaahi temipalé. ʻOkú Ne fakalahi hotau ivi malava ke tānaki fakataha ʻa ʻIsilelí. ʻOkú Ne fakafaingofuaʻi ange foki ʻetau fakahaohaoaʻi fakalaumālie kitautolu takitahá. ʻOku ou palōmesi atu ʻi he lahi ange homou taimi ʻi he temipalé, ʻe tāpuekina hoʻomou moʻuí ʻi ha ngaahi founga taʻe-hano-tatau.

ʻOku tau lolotonga maʻu ha temipale ngāue ʻe 168, mo ha temipale foʻou ʻe 53 ʻoku lolotonga langa, pea mo ha temipale kehe ʻe 54 ʻi he tuʻunga palani ke langá!2 ʻOku ou fiefia ke fanongonongo ʻemau palani ke langa ha temipale foʻou ʻi he ngaahi feituʻu takitaha ko ʻení: Piusani, Kōlea; Naka, Filipaini; Senitiako, Filipaini; ʻEketi, Naisīlia; Sikaleio, Pelū; Senitā Puenosi ʻAile Siti, ʻĀsenitina; Lonitulina, Palāsila; Lipelao Peleto, Palāsila; Huehuetenango, Kuatemala; Siakisonivila, Folōlita; Lapiti Lahí, Misikeni; Polosipā, Tekisisi; Moʻunga Louni, Nevata; mo Takoma, Uāsingatoni.

ʻOku mau palani foki ke langa ha ngaahi temipale ʻi ha ngaahi feituʻu lalahi pau ʻa ia ko ha faingataʻa lahi ʻa e fononga mei ai ki ha temipalé. Ko ia ai, ʻoku ou fiefia ke fanongonongo atu ha ngaahi feituʻu kehe ʻe fā ʻoku ofi ki Mekisikou Siti ʻa ia ʻe langa ai ha ngaahi temipale foʻou ʻi Kuenavaka, Patuka, Toluka mo Tula.

Siʻoku kāinga ʻofeina, fakatauange ke tukutaha homou tokangá ki he temipalé ʻi ha ngaahi founga kuo teʻeki ke mou fakahoko kimuʻa. ʻOku ou tāpuekina kimoutolu ke mou ofi ange ki he ʻOtuá mo Sīsū Kalaisi ʻi he ʻaho kotoa pē. ʻOku ou ʻofa atu. ʻOfa ke ʻiate kimoutolu ʻa e ʻOtuá kae ʻoua ke tau toe feʻiloaki, ko ʻeku lotú ia ʻi he huafa toputapu ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Ngaahi Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. ʻE lava ke maʻu e ngaahi vitiō foʻou ko ʻení ʻi ha ngaahi lea fakafonua lahi ʻi he Gospel Library mo ha ngaahi sēnolo kehe. ʻE pulusi e ngaahi vitioó fakauike ʻo kamata he ʻahó ni hili ʻa e konifelenisí.

  2. ʻI he ʻaho 1 ʻo ʻOkatopa 2022, ʻoku lolotonga fakaleleiʻi ha ngaahi temipale ʻe fā (Seni Siaosi ʻIutā, Manitai ʻIutā, Sōleiki, mo Kolomipasi ʻOhaiō), pea ʻoku tali fakatapui ha temipale ʻe tolu (Hemilitoni Nuʻusila, Kuito ʻEkuatoa, mo Pelemi Palāsila).