Uskollisia ystäviä

Yksi suurimmista kunnianosoituksista, mitä Vapahtaja voi antaa, on kutsua meitä ystäviksi. Tiedämme, että Hän rakastaa kaikkia taivaallisen Isänsä lapsia täydellisellä rakkaudella. Silti niille, jotka ovat olleet uskollisia palvellessaan Hänen kanssaan, Hän varaa tämän erityisen nimityksen. Muistatte Opin ja liittojen luvusta 84 sanat: ”Ja vielä minä sanon teille, ystäväni, sillä vastedes minä kutsun teitä ystäviksi, että on tarpeen, että minä annan teille tämän käskyn, jotta teistä tulee sellaisia kuin minun ystäväni aikoina, jolloin minä olin heidän kanssansa vaeltaen saarnaamassa evankeliumia voimallani” (OL 84:77).

Meistä tulee Hänen ystäviään, kun palvelemme muita Hänen puolestaan. Hän on täydellinen esimerkki siitä, millaisia ystäviä meistä on määrä tulla. Hän haluaa vain sitä, mikä on parhaaksi Hänen taivaallisen Isänsä lapsille. Heidän onnensa on Hänen onnensa. Hän tuntee heidän surunsa omanaan, koska Hän on maksanut kaikki heidän syntinsä, ottanut päälleen kaikki heidän heikkoutensa, kantanut kaikki heidän murheensa ja tuntenut kaikki heidän kaipauksensa. Hänen vaikuttimensa ovat puhtaat. Hän ei tavoittele mitään kiitosta itselleen vaan tahtoo antaa kaiken kunnian taivaalliselle Isälleen. Täydellinen ystävä Jeesus Kristus on täysin epäitsekäs tarjotessaan muille onnea.

Jokainen meistä, joka on tehnyt kasteen-liiton, on luvannut noudattaa Hänen esimerkkiään kantaa toistemme kuormia kuten Hän kantaisi (ks. Moosia 18:8).

Muutamien seuraavien päivien aikana teillä on monia tilaisuuksia olla ystävä Hänen puolestaan. Niin voi käydä kävellessänne tomuisella tiellä. Niin voi käydä istuessanne junavaunussa. Niin voi käydä etsiessänne istumapaikkaa seurakuntalaisten joukossa kirkossa. Jos pidätte silmänne auki, näette jonkun, joka kantaa raskasta kuormaa. Se voi olla surun tai yksinäisyyden tai kaunan kuorma. Voitte nähdä sen vain jos olette rukoilleet, että Henki antaa teille silmät nähdä ihmisten sydämeen, ja olette luvanneet nostaa hervonneita käsiä.

Vastaus rukoukseenne on kenties vanhan ystävän kasvot, ystävän, jota ette ole nähneet vuosiin mutta jonka tarpeet tulevat äkkiä mieleenne ja sydämeenne ja tuntuvat kuin omiltanne. Niin on käynyt minulle. Vanhat ystävät ovat ottaneet minuun yhteyttä mailien ja vuosien takaa tarjotakseen rohkaisua, kun ainoastaan Jumala on voinut kertoa heille kuormastani.

Jumalan elävät profeetat ovat pyytäneet, että olemme uskollisia ystäviä niille, jotka tulevat kirkkoon käännynnäisinä, ja lähdemme pelastamaan niitä, jotka ovat jääneet pois. Me voimme tehdä sen ja me teemme sen, jos muistamme aina Vapahtajaa. Kun pyrimme auttamaan ja nostamaan kuormaa, Hän tekee sen meidän kanssamme. Hän johtaa meidät apua tarvitsevien luo. Hän siunaa meitä niin, että tiedämme, miltä heistä tuntuu. Kun olemme sinnikkäitä pyrkimyksissämme palvella heitä, saamme yhä suuremmassa määrin lahjan tuntea Hänen rakkauttaan heitä kohtaan. Se antaa meille rohkeutta ja voimaa ojentaa auttava kätemme uskollisesti yhä uudestaan.

Ja ajassa ja iankaikkisuudessa tunnemme iloa siitä, että olemme tervetulleita Hänen uskollisten ystäviensä seuraan. Rukoilen tuota siunausta meille kaikille ja niille, joita palvelemme.