Vahvistakaa perheitä ja koteja

”Meidän jokaisen perhetilanne on erilainen. Joissakin perheissä on kotona äiti ja isä ja lapsia. Toisilla pariskunnilla ei enää ole lapsia kotona. Monet kirkon jäsenet ovat naimattomia, ja jotkut ovat yksinhuoltajia. Toiset ovat yksin asuvia leskiä.

Näyttääpä perheemme millaiselta tahansa, kukin meistä voi tehdä työtä oman perheensä vahvistamiseksi tai auttaa muiden vahvistamisessa.

[Kerran jäin sisarentyttäreni perheeseen yöksi.] Ennen kuin lapset menivät vuoteeseen sinä iltana, meillä oli lyhyt perheilta ja pyhien kirjoitusten kertomus. Heidän isänsä kertoi Lehin perheestä ja siitä, että tämä opetti lapsilleen, että näiden täytyi pitää kiinni rautakaiteesta, joka oli Jumalan sana. Rautakaiteesta kiinni pitämällä he pysyisivät turvassa, ja se johtaisi heidät iloon ja onneen. Jos he päästäisivät irti rautakaiteesta, he olisivat vaarassa hukkua virran likaiseen veteen.

Sitä havainnollistettiin lapsille siten, että äidistä tuli ’rautakaide’, josta heidän oli pidettävä kiinni, ja isä näytteli paholaisen roolia yrittäen vetää lapset pois turvasta ja onnesta. Lapset rakastivat kertomusta ja oppivat, kuinka tärkeää on pitää kiinni rautakaiteesta. Pyhien kirjoitusten kertomuksen jälkeen oli perherukouksen aika. – –

Pyhät kirjoitukset, perheilta ja perherukous vahvistavat perheitä. Meidän pitää käyttää jokainen tilaisuus perheiden vahvistamiseksi ja tukea toisiamme pysyäksemme oikealla polulla.”¹

1. Mitä perheiden ja kotien vahvistamisen ideoita kerrot sisarillesi? Kun pohdit heidän kunkin omia olosuhteita, Henki voi tuoda mieleesi ideoita.

2. Minkä asioiden tärkeysjärjestystä voit tässä kuussa muuttaa vahvistaaksesi paremmin omaa perhettäsi ja kotiasi?

Alusta asti Apuyhdistyksellä on ollut vastuu perheiden ja kotien vahvistamisesta. Profeetta Joseph opetti sisarille eräässä varhaisessa Apuyhdistyksen kokouksessa: ”Kun menette kotiin, älkää milloinkaan lausuko äkäistä tai epäystävällistä sanaa aviomiehellenne, vaan kruunatkoon tekojanne tästedes ystävällisyys, lempeys ja rakkaus.”²

Vuonna 1914 presidentti Joseph F. Smith sanoi Apuyhdistyksen sisarille: ”Siellä, missä on tietämättömyyttä tai ainakin ymmärryksen puutetta, mitä tulee perheeseen – – siellä on olemassa tai on lähettyvillä tämä organisaatio, ja niiden luonnollisten lahjojen ja innoituksen avulla, jotka tähän järjestöön kuuluvat, he ovat valmistautuneet ja valmiit antamaan näitä tärkeitä velvollisuuksia koskevia ohjeita.”³