2010
Pyhäkoulun johtokunnat opettelemassa tärkeää tehtävää
Heinäkuu 2010


Pyhäkoulun johtokunnat opettelemassa tärkeää tehtävää

Joka sunnuntai Highlandin 30. seurakunnassa Utahissa Yhdysvalloissa Richard Christiansen ja hänen neuvonantajansa pyhäkoulun johtokunnassa käyvät läpi rutiinin, joka on tuttua miltei jokaisessa kirkon yksikössä. He varmistavat, että jokaisessa luokassa on opettaja, ja auttavat oppilaita menemään käytäviltä luokkahuoneisiin.

Veli Christiansen on kuitenkin saanut näkemyksen siitä, etteivät hänen tehtävänsä rajoitu oppilaiden paimentamiseen ja kellojen soittamiseen.

Yksi jokaisen koorumin ja apujärjestön tärkeimmistä tehtävistä on opettaa jäsenille evankeliumin periaatteita, jotka ovat välttämättömiä heidän pelastukselleen. Pyhäkoulun johtokunnan, kuten veli Christiansenin ja hänen neuvonantajiensa, tehtävä on auttaa apujärjestöjen johtajia ja pappeusjohtajia tässä vastuullisessa tehtävässä toimimalla opettajien koulutuksen asiantuntijoina seurakunnassa.

”Opettaminen on kirkon tärkein keino vahvistaa jäseniä, auttaa heitä syventämään todistustaan palautuksesta ja saavuttamaan pelastus ja korotus”, sanoo pyhäkoulun ylijohtaja Russell T. Osguthorpe.

Pyhäkoulun johtajana seurakunnassa veli Christiansenilla on velvollisuus olla tukena vanhemmille, johtohenkilöille ja opettajille auttaen parantamaan kotona ja kirkossa annettavaa opetusta.

”Tärkeintä on opettaminen, ja kun opettaja on tehokas, muut innostuvat oppimaan”, veli Christiansen sanoo.

Yksi pyhäkoulun johtokuntien käytössä olevista keinoista on opettajien koulutuskurssi, joka voidaan järjestää pyhäkoulun aikana. Kurssi koostuu 12 oppiaiheesta, jotka ovat oppikirjassa Opettaminen, kutsumuksista suurin, ja sen voi opettaa pyhäkoulun johtokunnan jäsen piispan alaisuudessa.

Veli Osguthorpe sanoo, että ”tämä kurssi voi olla hyödyllinen kenelle tahansa kirkon jäsenelle, joka on kiinnostunut parantamaan opetustaitojaan” joko kotona tai luokassa. ”Oppiaiheet auttavat osallistujia oppimaan, kuinka he voivat opettaa Hengen avulla, aktivoida, innostaa uutteraan oppimiseen ja opettaa niin, että jäsenet ovat innokkaita soveltamaan evankeliumin periaatteita omaan elämäänsä.”

Veli Osguthorpen mukaan pyhäkoulun johtajat osallistuvat säännöllisesti seurakuntaneuvostoon, kuten julkaisussa Kirkkokäsikirja, kirja 2 esitetään, niin että he voivat ymmärtää piispan seurakunnan jäseniä koskevat tavoitteet ja voivat yhdessä neuvotella siitä, kuinka auttaa opetuksen parantamisessa niin että nuo tavoitteet voidaan saavuttaa.

Piispa tai seurakunnanjohtaja voi pyytää pyhäkoulun johtajaa opettamaan evankeliumin opettamiseen ja oppimiseen liittyviä periaatteita seurakuntaneuvoston kokouksessa. Veli Osguthorpe ehdottaa, että pyhäkoulun johtaja voi myös raportoida nuorten ja aikuisten osallistumisesta pyhäkoulun luokkiin ja pyytää muiden seurakunnan johtohenkilöiden apua niiden auttamiseksi, joilla on kenties vaikeuksia.

”Tehokkainta opetusta kirkossa on se, että kodeissa uskolliset vanhemmat elävät evankeliumin periaatteiden mukaan ja opettavat noita periaatteita lapsilleen. Apujärjestöt ovat olemassa tukeakseen kotia näissä mitä pyhimmissä velvollisuuksissa. Pyhäkoulun johtokunta on seurakunnan voimavara, joka auttaa sekä vanhempia että opettajia täyttämään tehtävänsä”, veli Osguthorpe sanoo.

Hän sanoo, että vanhempien ja kirkon johtohenkilöiden onnistuminen evankeliumin opettamisessa voi vahvistaa jäsenten todistusta ja auttaa heitä tulemaan Kristuksen luo.

”Ainoa järkevä tapa mitata evankeliumin opetuksen tehokkuutta [seurakunnassa] on havainnoida jäsenten uskollisuutta. Jos useammat nuoret miehet palvelevat lähetystyössä, jos useammat nuoret [varttuvat ja] solmivat temppeliavioliiton, jos useammat vanhemmat lukevat pyhiä kirjoituksia, pitävät perheillan ja käyvät säännöllisesti temppelissä, opetus on paranemassa.”