2020
Ngaahi Pomu Fakaʻātomí, Kau Sōtia ʻAlu Vakauku ʻAmeliká, pea mo ha Koniseti Faka-Kilisimasi Faka-Siapani
Tīsema 2020


PŌPOAKI MEI HE KAU TAKI FAKAʻĒLIÁ

Ngaahi Pomu Fakaʻātomí, Kau Sōtia ʻAlu Vakauku ʻAmeliká, pea mo ha Koniseti Faka-Kilisimasi Faka-Siapani

Naʻá ne pehē, “ʻOku mau ʻilo ha meʻa fekauʻaki mo hoʻomou ngaahi Kilisimasi Faka-ʻAmeliká.” “ʻOku mau loto ke fakahoko ha meʻa ke toe fakafiefia ange ai ʻa hoʻomou Kilisimasí ʻi Siapani.”

ʻI he Kilisimasi kotoa pē, ʻoku ʻi ai haʻamau tukufakaholo fakafāmili ke lau ʻemau ngaahi talanoa faka-kilisimasi manakoá. ʻOku ou fuʻu manako ʻaupito mo Sisitā Natalesa ʻi ha talanoa naʻe vahevahe ʻe Palesiteni Sēmisi E. Fausi ʻi Tīsema 2004. Naʻá ne talanoaʻi ha aʻusia naʻe fakamatalaʻi ʻe Kēnefi J. Palauni ʻa ia naʻá ne ngāue ʻi Siapani ko ha Sōtia ʻAlu Vakauku ʻAmelika hili hono fakatooki ha ongo foʻi pomu fakaʻātomi ʻi Siapaní. Naʻe vahevahe ʻe Brother Palauni ha kiʻi fakamatala nounou ʻo ha tangata loto fakatōkilalo, ka naʻá ne loto toʻa pea naʻe anga peheni ʻa ʻene fakamatalá:

“Ko ʻene punou fakaʻapaʻapa kiate aú naʻe ʻikai ko ha punou ʻo e tukulolo. Ka ko ʻene fuʻu tuʻu hangatonú mo e mahiki hono ʻulú, naʻá ne ʻai au ke u ongoʻi hangē ʻoku ou sio hake kiate iá neongo . . . naʻá ku māʻolunga ange au ʻiate ia ʻaki ha fute ʻe taha pe lahi ange” . . . Naʻá ku kole ki ai ʻi ha founga fakaʻapaʻapa pe ʻoku ʻi ai ha meʻa te u ala tokoni ai. Naʻá ne fakafeʻiloaki mai ia ko Palōfesa Lita [ʻi heʻene lea faka-Pilitānia mahinó].

Naʻá ne pehē mai, “ʻKo e Kalisitiane au. Naʻe fakahā mai kiate au ko e ʻōfisi ʻeni ʻo e minisitā pulé. Ko ha Kalisitiane nai koe? ʻOku lelei ke u talanoa mo ha tokotaha ʻoku muimui ʻia Kalaisi; he ʻoku fuʻu tokosiʻi ha kau Siapani ʻoku nau Kalisitiane.’

“Naʻá ku ʻave ia ki he ʻōfisi ʻo e faifekau fakavahé peá u tali ai kae talanoa ʻa e ongo tangatá. Naʻe fakamatalaʻi nounou pē ʻe Palōfesa Lita ʻa ʻene kolé. Naʻá ne faiako mūsika ʻi ha kolisi Kalisitiane maʻá e fānau fefiné ʻo aʻu ki hono toki tāpuni ʻi ha tuʻutuʻuni fakatuʻi. . . . Naʻá ne nofo pōpula koeʻuhí ko ʻene vahevahe ʻene tui faka-Kalisitiané. Hili hono tukuange iá, naʻá ne foki ki Nakasaki ʻo hoko atu ʻene faiako mūsiká ʻi hono ʻapí neongo naʻe tapu. Naʻá ne lava pē ke hoko atu ha kiʻi kulupu hiva siʻisiʻi pea te ne fiefia kapau . . . te nau (lava) hivaʻi ha koniseti maʻá e Kau Sōtia ʻAlu Vakauku ʻAmeliká.

Naʻá ne pehē, “ʻOku mau ʻilo ha meʻa fekauʻaki mo hoʻomou ngaahi Kilisimasi Faka-ʻAmeliká. ʻOku mau loto ke fakahoko ha meʻa ke toe fakafiefia ange ʻa hoʻomou Kilisimasí ʻi Siapani.’

“Naʻá ku ongoʻi fakapapau he ʻikai ke tali ʻe he faifekaú. He ko ʻemau ʻiunití ko ha kau sōtia loto-fefeka, taʻu ʻe fā ʻenau mavahe mei ʻapí, pea ko kinautolu ne nau tauʻi ʻa e filí mei Siapani ki ʻAiō Sima. . . . Ka naʻe ʻi ai ha meʻa fekauʻaki mo e tangata naʻe taʻofi ʻene holi fakamātoato ke fakahoko ha ngāue leleí koeʻuhí ke . . . foaki ange ha ngofua. ʻE fakahoko ʻa e konisetí ʻi he efiafi kimuʻa ʻi he Kilisimasí.

“Naʻe tokolahi lelei ʻa e kau mamata konisetí; naʻe ʻikai ha toe meʻa kehe ke fai. Ko e falefaivá . . . ne ʻosi fakamaʻa atu ʻa e ngaahi laʻikapa ʻato naʻe haeá pea naʻe tangutu ʻa e kakai tangatá ʻi he ngaahi holisi kuo maumaú. Ne kiʻi fakalongolongo ʻa e kau mamatá ʻo hangē ko e angamahení ʻi he hū laine taha hake ʻa e kau faivá ki he funga siteisí.

“Ko e fuofua meʻa ne mau fakatokangaʻí naʻa nau hiva ʻi he lea faka-Pilitāniá pea ne mau toe fakatokangaʻi naʻe ʻikai ke mahino kiate kinautolu ʻa e leá ka naʻa nau ako maʻuloto pē koeʻuhí ke lelei kiate kimautolu. Naʻe akoʻi lelei ʻe Palōfesa Lita ʻene fānau akó; ne fakaʻofoʻofa ʻaupito ʻenau hivá. Ne mau tangutu ai mo e toʻoa homau lotó, hangē nai ko ha kau hiva mei hēvani naʻa nau hiva mai maʻamautolú. . . . Ne hangē nai ia kuo toe ʻaloʻi foʻou mai ʻa Kalaisi ʻi he pō ko iá.

“Ko e hiva tāpuní ko ha solo, ko ha konga mei he fasi ʻKo e Mīsaiá.’ Naʻe hiva ʻa e taʻahiné ʻaki ʻa e tui mālohi ʻa ha taha naʻá ne ʻiloʻi ko Sīsū ko e Fakamoʻui moʻoni pē ia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá pea naʻe tō ha ngaahi loʻimata. Hili iá, ne fakalongolongo e kakaí ʻi ha miniti kakato pea hoko mo haʻanau pasipasi ko e poupou lolotonga ʻa e toutou punou ʻa e kiʻi kulupu hivá.

“Kimui ange ʻi he pō ko iá, naʻá ku tokoni kia Palōfesa Lita ke toʻo hifo e ngaahi meʻa teuteu falé. Naʻe ʻikai ke u lava ʻo taʻotaʻofi hono ʻeke ʻa e ngaahi fehuʻi naʻe ʻikai totonu ke ʻeke ka naʻe fuʻu fie maʻu ʻe he fieʻiló. Naʻá ku fuʻu fie maʻu pē ke u ʻiloʻi.

“ʻNaʻe hao moʻui fēfē hoʻo kulupú mei he pomú?’ Ko ʻeku fehuʻí ange ia.

Pea naʻá ne pehē mai ʻi ha leʻo vaivai, “ʻKo e vaeua pē ʻeni ʻeku kulupú,’ ka naʻe hangē naʻe ʻikai ke fakatupu ʻita ʻeku toe ʻohake ʻene mamahí ko ia ne u ongoʻi te u lava pē ke u toe ʻeke ʻo lahi ange.

“ʻPea hā leva honau ngaahi fāmilí?’

“ʻNaʻe meimei ke mole meiate kinautolu kotoa haʻanau mēmipa ʻe toko taha pe tokolahi ange. Ko e niʻihi ko e fānau paea.’

“ʻFēfē ʻa e taʻahine soló? Pau pē ʻokú ne maʻu ʻa e laumālie ʻo ha ʻāngelo ʻi he founga naʻá ne hiva aí.’

“ʻNe mole ʻene faʻeé, mo e toko ua ʻi hono ngaahi tuongaʻané. ʻIo, naʻá ne hiva lelei ʻaupito; ʻoku ou laukau moʻoni ʻaki ia. Ko hoku ʻofefine ia.’

“Ko e ʻaho hono hokó ko e ʻaho Kilisimasí ia, ko e ʻaho ia ʻoku ou manatuʻi lelei tahá. He ko e ʻaho ko iá naʻá ku ʻiloʻi ne ʻikai ha fehalaaki ʻa e Lotu Faka-Kalisitiané neongo ʻa e ʻikai fie moʻui ʻaki ʻe he kakaí ʻa ʻEne ngaahi akonakí. Kuó u ʻosi mamata ki he tupulaki mei he taufehiʻá ki he ngāue tokoní, mamahí ki he fiefiá, loto mamahí ki he fakamolemolé. Naʻe malava ʻeni koeʻuhí ko ha pēpē valevale ne ʻaloʻi ʻi he ʻaiʻangakai ʻo e manú (pea) akoʻi kimui ange ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá mo e tangatá. Kuo mau fakatupu ʻenau mamahi lahi tahá ka neongo ia ne mau hoko ko honau ngaahi tokoua faka-Kalisitiane pea ʻi heʻene peheé ne nau loto-lelei ke fakangaloki ʻenau mamahí ka nau kau fakataha mo kimautolu ʻi hono hivaʻi e ʻNonga ʻi māmaní, fiemālie ki he kakai kotoa pē.’

“Pea ʻi he ʻaho ko iá foki naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻi ai ʻi māmani ha mālohi lahi ange ia ʻi he pomu fakaʻātomí.”

ʻI he lea ʻa Palesiteni Nalesoni fekauʻaki mo e Fakamoʻuí, naʻá ne pehē, “Naʻá Ne totongi ha moʻua naʻe ʻikai ko Hano moʻua, koeʻuhí naʻa tau moʻua kae ʻikai ke tau lava ʻo totongi.”

ʻOku tau houngaʻia ko e ʻi ai ʻa e Fakamoʻui ʻo e Faʻahinga kotoa ʻo e Tangatá, Hono ʻaloʻí, ʻEne moʻuí, ʻEne Fakalelei Taʻengatá pea mo ʻEne toetuʻú. Ko Ia ʻa e ʻEiki faifakamoʻuí. Ko Ia ʻa e maama ʻo e māmaní. Kuó Ne talaʻofa ki Heʻene fānaú kotoa ʻa e nongá, fiefiá pea mo e moʻui taʻengatá ʻi heʻetau haʻu kiate Iá. Fakatauange ke tau vahevahe ʻEne ʻofá mo ʻetau houngaʻiá ʻi he Faʻahitaʻu Faka-Kilisimasi ko ʻení pea fai maʻu pē ʻi heʻetau ʻofá, fakamolemolé pea mo e fetokoniʻakí.