2023
Ke Fakahinohino Kitautolu ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní
‘Okatopa 2023


Fakakomipiuta Pē

Ke Fakahinohino Kitautolu ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní

Mei ha fakataha lotu ʻi BYU–Hauaiʻi naʻe fakahoko ʻi he ʻaho 18 ʻo Fēpueli 2020.

Ko e muimui ki he kau palōfitá ʻoku fakaiku maʻu pē ia ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí pea mo ha tupulaki fakataautaha.

ʻĪmisi
Palesiteni Russell M. Nelson

ʻI heʻetau foua ʻa e ngaahi faingataʻa ʻo e moʻuí, ʻoku mahuʻinga leva kiate kitautolu ʻa e tataki ʻa e kau palōfitá.

ʻOku tau vakai ki ha ngaahi tāpuaki maʻongoʻonga ʻi heʻetau muimui ki he fakahinohino ʻa e kau palōfitá. ʻOku ou manatuʻi ha sīpinga mahuʻinga ʻaupito naʻe hoko ia hili ha uike ʻe tolu mei heʻeku mali mo hoku uaifi ko Silá. Naʻá ma kau atu ki ha fakataha lotu naʻe lea ai ʻa e Palesiteni ʻo e Siasí he taimi ko iá, ko Sipenisā W. Kimipolo, fekauʻaki mo e nofo-malí.1 Naʻe hangē ia haʻane lea fakahangatonu mai pē kiate kimauá. Naʻe tokoni ʻa e lea ko iá ke ma fokotuʻu ha ngaahi sīpinga ʻi he kamata ʻema nofo-malí mo e fāmilí, pea kuo tokoni ia ke ma fakaʻehiʻehi ai mei he ngaahi tauhele naʻe ueʻi ia ʻe he ʻEikí ke ne fakatokanga ki aí. Kuó u fakakaukau ʻi he ngaahi taʻu kuohilí ki hono tāpuekina kimaua ke maʻu ʻa e fakahinohino ko iá ʻi ha taimi mahuʻinga pehē. Ko e ʻosi ʻeni ha taʻu ʻe 47 mei ai, ʻoku kei tāpuekina pē kimaua koeʻuhí ko e faleʻi ko ia ne ma maʻu ʻi heʻema hoko ko ha ongomeʻa mali kei talavoú.

ʻOku Tāpuekina Kitautolu ʻi he Taimi ʻOku Tau Muimui ai ki he Palōfitá

ʻOku ou ʻilo pau kuo mou takitaha aʻusia ʻa hono tāpuekina kimoutolu ʻi hoʻomou muimui ki he palōfitá.

Ko e muimui ki he meʻa ʻoku ueʻi fakalaumālie ke akoʻi mai ʻe he kau palōfitá ʻoku ʻikai fakapapauʻi mai ai he ʻikai ke manukiʻi pe fakatangaʻi kitautolu pe he ʻikai ke tau fehangahangai mo ha ngaahi faingataʻa kehe koeʻuhí ko ʻetau talangofuá. Ka ʻoku hoko ʻetau loto-fiemālie ke talangofuá ke tau iku ai ʻo maʻu ʻa e “melino ʻi māmani pea mo e moʻui taʻengata ʻi he maama ka hoko maí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 59:23).

Naʻe fehangahangai ʻa Nīfai mo e konga ʻo e fāmili ʻo Līhai mo ʻIsimeli naʻe muimui ki he ngaahi akonaki ʻa Līhaí, mo ha ngaahi faingataʻa lahi, ka naʻe iku ʻo nau moʻui “ʻi he fiefia” (2 Nīfai 5:27) ʻi he fonua ʻo e talaʻofá. ʻE lava pē ke hoko ʻa e tatali mo e tui ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa mai ki he kahaʻú ko ha pole ʻi ha ʻaho te tau taʻe-fiemālie ai kapau ʻe laka hake ʻi he sekoni ʻe .62 ʻa e fekumi ʻi he komipiutá.

ʻOku Tokolahi ha Niʻihi ʻOku Nau Fakasītuʻaʻi ʻa e Faleʻi ʻa e Kau Palōfitá, ʻi he Taimi ʻOku Kamata ke Hē Ai ʻa e Sosaietí

ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku fifili pe ko e hā e ʻuhinga naʻe faifai pea fakasītuʻaʻi ai ʻe he kakai ʻi he Tohi ʻa Molomoná ʻa e kau palōfitá. Naʻe ngali fakalilifu ia kiate au. Meʻa ní naʻe ʻikai ke nau lava ʻo sio ki he ngaahi nunuʻá? ʻE lava fēfē ke aʻu ʻa e kakaí ki ha tuʻunga te nau fakafisingaʻi ai ʻa e ngaahi pōpoaki ʻa e kau palōfitá pea aʻu ʻo nau fakasītuʻaʻi mo fehiʻa tonu ʻi he kau palōfitá?

ʻI he ngaahi taʻu kuo hili atú, naʻá ku fakakaukau ke u siofi ʻa e ngaahi fakafōtunga ki he ngaahi pōpoaki mei he kau palōfitá. Ko e taimi ʻe niʻihi naʻe faʻa fakasītuʻaʻi ʻe he kakaí ʻa e kau palōfitá koeʻuhí he naʻa nau meheka ʻiate kinautolu mo honau mālohí.

ʻI he Tohi Tolu Nīfaí ʻi he taimi naʻe ngāue fakaetauhi ai ʻa Nīfai ʻi he mālohi lahí, “naʻa nau ʻita kiate ia, koeʻuhí he naʻe ʻiate ia ʻa e mālohi lahi ange ʻiate kinautolu” (3 Nīfai 7:18). Naʻe aʻu ki he mamata ʻa e kakaí ki he fokotuʻu ʻe Nīfai hono tokouá mei he maté; “pea naʻe mamata ki ai ʻa e kakaí, pea naʻa nau fakamoʻoni ki ai, pea naʻa nau ʻita kiate ia koeʻuhí ko hono mālohí” (3 Nīfai 7:20).

Ko e taimi naʻe foki mai ai ʻa Tōmasi Maʻasi ki he Siasí hili ʻene mavahé, naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e meʻa naʻe hokó:

“Kuo pau naʻe mole ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí mei hoku lotó. …

“Naʻá ku meheka ʻi he Palōfitá … pea naʻe ʻikai te u fakatokangaʻi ʻa e meʻa kotoa pē naʻe totonú, peá u fakamoleki kotoa hoku taimí ʻi he fekumi ki he koví; … Naʻá ku fakakaukau naʻá ku fakatokangaʻi ha fuʻu ʻakau ʻi he fofonga ʻo Siosefá, ka ko e malamalaʻi ʻakau pē ia, [ka] naʻe fakafonu hoku matá ʻaki ʻa e fuʻu ʻakau; … Naʻá ku ʻita pea naʻá ku fakaʻamu ke ʻita ʻa e toengá. Naʻá ku talanoa mo Misa Pilikihami ʻIongi mo Misa Hiipa C. Kimipolo, pea naʻá ku fakaʻamu ke na ʻita ʻo hangē pē ko aú; ka naʻá ku sio naʻe ʻikai ke na ʻita, pea fakautuutu ai pē ʻeku ʻitá koeʻuhí ko e ʻikai ke na ʻitá. Naʻe pehē mai ʻa Pilikihami ʻIongi, ʻi ha mata tokanga, ʻMisa Tōmasi, ko e taki nai koe ʻo e Siasí?’ Naʻá ku tali ange ʻʻIkai.’ Peá ne pehē mai, ʻSai, ko e hā leva e ʻuhinga ʻoku ʻikai ke ke tukunoaʻi ai iá?’”2

ʻOku ʻi ai mo ha ngaahi ʻuhinga kehe kuo ʻikai muimui ai ʻa e kakaí ki he faleʻi ʻa e kau palōfitá. Ko e taha ʻo e ngaahi meʻa angamaheni tahá ko e fakamoʻoni ʻa e kau palōfitá ki he angahala ʻa e kakaí pea malanga ʻaki ʻa e fakatomalá. ʻOku ʻikai tali lelei ʻeni ʻe ha kakai tokolahi. ʻOku tau fakatokangaʻi ʻa e kaveinga ko ʻení kimuʻa ʻi he ʻuluaki veesi ʻi he Tohi ʻa Molomoná, ʻi he talateu nounou naʻe fai ʻe Nīfai ki he ʻUluaki Tohi ʻa Nīfaí. ʻOku tohi ai ʻe Nīfai ʻo pehē, “ʻOku fakatokanga ʻa e ʻEikí kia Līhai ke hiki mei he fonua ko Selūsalemá, koeʻuhí ko ʻene kikite ki he kakaí ʻo kau ki heʻenau angahalá, pea ʻoku nau feinga ke tāmateʻi ia.” ʻOku toutou hā ʻa e sīpinga ko ʻení ʻi he folofolá (hangē ko ʻení, vakai, 1 Nīfai 16:2; Mōsaia 13:4; ʻAlamā 35:15; Hilamani 8:4; 13:26–28).

Ko e tokolahi ʻo kitautolu ʻoku ʻikai ke tau fie fanongo ʻoku tau fai ha fehalaaki. ʻOku ʻikai ke tau saiʻia ke fakatonutonuʻi kitautolu. ʻOku hoko ʻeni ko ha pole lahi ange ʻi he fakaʻau ke mamaʻo ange ʻa e sōsaietí mei he ngaahi akonaki mo e ngaahi fekau ʻa e ʻOtuá. ʻI ha sosaieti māʻoniʻoni, ʻoku hoko ʻa e kakai ʻoku hehema ke faiangahalá ko ha kakai ia ʻoku kehe mei he toengá; ka ʻi ha sosaieti ʻoku fakaliʻeliʻaki pe fakasītuʻaʻi ai ʻa e ngaahi akonaki ʻa e ʻEikí, ʻoku hoko ʻa kinautolu ʻoku talangofua ki he ngaahi fekaú ko e kehe mei he toengá pea ʻoku teketekeʻi kinautolu.

ʻI he Tohi ʻa Molomoná, ko e ngaahi sosaieti ko ē naʻe fuʻu tōtuʻa ʻenau tui ki he ngaahi fakakaukau fakapoto loi mo faiangahalá—hangē ko e kakai ʻo e Tuʻi ko Noá, kakai ʻo ʻAmonaihaá, pe kakai Sōlamí—naʻe meimei ke nau fakafepakiʻi ʻa e ngaahi pōpoaki ʻa e kau palōfitá. ʻI he taimi ʻoku hē ai ʻa e sosaietí, ʻoku toe mālohi ange leva ʻa e tākiekina ʻe he fuʻu fale lahi mo ʻataʻataá ʻa e niʻihi fakafoʻituituí. ʻOku ngali ofi mo lahi ange ia. ʻOku hangē ʻoku toe mālohi mo mahino ange ʻa e manukí. ʻOku hangē ʻoku lahi ange ʻa e ngaahi louhiʻinima ʻoku tuhu manukí—pea ʻoku ʻuhinga ʻení he ʻoku pehē ia. ʻOku taulōfuʻu ʻa hono teke kitautolu ke ʻoua naʻa ngata pē ʻi heʻetau tafoki mei he halá pea mo e fua ʻo e fuʻu ʻakaú, ka ke tau kau foki ʻi hono manukiʻi mo ʻohofi ʻa e niʻihi ʻoku feinga ke nofo maʻu ʻi he halá.

Ko e hā nai ʻa e meʻa naʻe fai ʻe he ngaahi sōsaieti ko iá ke nau aʻu ki ha tuʻunga te nau fakasītuʻaʻi ai ʻa e kau palōfitá pea aʻu ʻo feinga ke tamateʻi kinautolú? Naʻe founga fēfē nai ʻa e aka ʻa e ngaahi fakakaukau fakapotó mo e ngaahi tokāteline halá ʻi he loto ʻo e kakaí? Ko e hā ʻa e ngaahi meʻa tefito naʻá ne ueʻi kinautolu ke nau mavahe mei he loto-fakatōkilaló ki he hīkisiá pea mei he talangofuá ki he fakafetaú? Mahalo ko ha kaveinga ʻeni ia ki ha taimi kehe.

ʻI heʻetau vakai ki he ngaahi sosaieti mo e niʻihi fakafoʻituitui ko ʻeni ʻoku tafoki mei he kau palōfitá pea mo e ʻEikí, ʻoku tau lava ʻo fakakaukau ki he ngaahi nunuʻa ʻe hoko maí. Naʻe fakaʻauha ʻa e kolo ko ʻAmonaihaá ʻi ha ʻaho pē ʻe taha. Naʻe puke pōpula ʻa e kakai ʻo Noá, pea naʻe fakapoongi ʻa e tokolahi. Naʻe loto-mamahi ʻa e kakai Sōlamí he ko e niʻihi masivesiva ko ia ʻiate kinautolu naʻa nau tali ʻa e ongoongoleleí, naʻe talitali lelei kinautolu ʻi he Fonua ko Selesoní. Naʻe fakatupu ʻe he meʻá ni ʻa ʻenau kau ʻi ha tau mo e puleʻanga ʻo e kakai Nīfaí.

ʻOku Tau Fai ha Fili Fakataautaha ke Muimui pe ʻIkai Muimui ki he Palōfitá

ʻOku takitaha moʻona pē ʻa e fili ke muimui ki he palōfitá, ʻo tatau ai pē pe ko e hā ʻa e tuʻunga ʻo e sosaieti ʻoku tau nofo aí. Mahalo te tau ongoʻi ha teke mei he sosaietí ke tukunoaʻi pe fakasītuʻaʻi ʻa e pōpoaki ʻa e palōfitá, ka ʻoku tau kei malava pē ke fili. Kapau te tau tauhi ʻetau ngaahi fuakavá pea nofo ofi ki he ʻEikí, ʻe faingofua ange ai ke tau muimui ki he palōfitá. Te tau maʻu ʻa e Laumālié ke Ne tataki mo fakamālohia ʻetau tukupā ke fakavaivai hotau lotó ki he finangalo ʻo e ʻEikí. Pea te tau toki maʻu leva ʻa e ngaahi tāpuaki ʻa e ʻEikí.

Naʻá ku ʻi ha pōtalanoa ʻi he ngaahi taʻu siʻi kuohilí fekauʻaki mo ha tefito ne fekauʻaki mo ha meʻa fakapolitikale, ka kuo teʻeki ai ke fai ha lau fēfē ki ai ʻa e Siasí pe ko e palōfitá. Naʻe pehē ʻe he tokotahá kapau ʻe faifaiangé pea kole mai ʻe he palōfitá ke mau fai ʻa e meʻa naʻa mau talanoa ki aí, he ʻikai ke fai ia ʻe he tokotahá ni, pea ʻe ʻuhinga ia ʻoku ʻikai kei hoko ʻa e palōfitá ko ha palōfita moʻoni. Naʻá ku fuʻu ʻohovale peá u fakakaukau ko ha fili taʻe-fakapotopoto moʻoni ʻeni. Ka ʻi he hili ʻemau talanoá, naʻá ku fifili: naʻe ʻi ai nai ha meʻa naʻá ku ongoʻi mālohi feʻunga ki ai, pe naʻe fuʻu mālohi ʻa e fakafepaki ʻa e ākenga lolotonga ʻo e sosaietí, te ne fakatupunga ai haʻaku fakasītuʻaʻi ʻa e palōfitá?

Ko e taimi ʻoku fepaki ai ha faleʻi ʻa e palōfitá mo ʻetau ngaahi ongo fakafoʻituituí, ngaahi holí, pe ngaahi fakakaukaú, pe ko e taimi ʻoku fakafepakiʻi lahi ai ʻe he faleʻi ko iá ha ngaahi fakakaukau fakatokolahi ʻa e sosaietí, ko e hā ʻetau fakafōtunga ʻe faí? Naʻe pehē ʻe Siosefa Sāmita, “Kuo laui taʻu ʻeku feinga ke mateuteu ʻa e ʻatamai ʻo e Kāingalotú ke tali ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá; ka ʻoku tau faʻa fakatokangaʻi hanau niʻihi, ʻi he hili ʻenau fakahoko ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku nau lavá maʻá e ngāue ʻa e ʻOtuá, ʻoku molengofua ʻenau tuí ʻo hangē ha sioʻata ʻoku momo ʻi heʻenau fehangahangai mo e ngaahi meʻa ʻoku ʻikai ke nau anga ki aí: ʻoku ʻikai ke nau teitei lava ʻo matuʻuaki ʻa e ʻahiʻahí.”3

Naʻe lea ʻa Palesiteni Henelī B. ʻAealingi, ko e Tokoni Ua ʻi he Kau Palesitenisī ʻUluakí, fekauʻaki mo e fakafōtunga ki he faleʻi mei he kau palōfitá:

“ʻI he taimi ʻoku ngali toutou heʻaki ai e ngaahi lea ʻa e kau palōfitá, ʻoku totonu ke ne tohoakiʻi ʻetau tokangá mo fakafonu hotau lotó ʻaki ha houngaʻia ke moʻui ʻi ha taimi monūʻia pehē.

“ʻOku ongo lelei kiate kinautolu ʻoku tui mālohí ke fekumi ki he hala ʻoku malú ʻi he faleʻi ʻa e kau palōfitá. ʻI he taimi ʻoku lea ai ha palōfitá, mahalo ʻe fakakaukau ʻa kinautolu ʻoku siʻisiʻi ʻenau tuí ʻoku nau fanongo pē ki ha tangata poto ʻokú ne fai ha akonaki lelei. Pea kapau ʻoku ngali fakafiemālie mo ʻuhingamālie ʻene faleʻí, ʻo fenāpasi mo e meʻa ʻoku nau fie fakahokó, te nau fakahoko ia. Kapau ʻoku ʻikai, ʻoku nau lau ia ko ha faleʻi hala, pe lau honau tūkungá ko ha ʻuhinga ia ke fakatonuhiaʻi ai ʻa hono fakaʻatā kinautolu mei hono fakahoko ʻo e faleʻi ko iá. Mahalo ʻe fakakaukau ʻa kinautolu ʻoku ʻikai tuí ʻoku nau fanongo pē ki ha kau tangata ʻoku nau feinga ke fakalotoʻi ha ngaahi taumuʻa siokita…

“… ʻOku holoki hotau mālohi ke tali ʻa e faleʻi fakalaumālie ʻi he kahaʻú, ʻi he ʻikai ke tau tokanga ki he enginaki fakaepalōfitá. …

“Ko e taimi kotoa pē kuó u fakafanongo ai ki he faleʻi ʻa e kau palōfitá, ʻo ongoʻi hono fakapapauʻi mai ia ʻi he lotú, pea muimui leva ki aí, ne u ʻilo kuó u laka atu ki he malú… 

“Taimi ʻe niʻihi te tau maʻu ha faleʻi ʻoku ʻikai mahino kiate kitautolu pe hangē ʻoku ʻikai ʻaonga ia kiate kitautolú, neongo kuo tau lotu mo fakakaukau lelei ki ai. ʻOua naʻá ke siʻaki ʻa e faleʻí, ka ke puke maʻu ia. Kapau ʻe ʻoatu ʻe ha taha ʻokú ke falala ki ai ha meʻa ʻoku hangē ha ʻoneʻoné mo palōmesi atu ʻoku ʻi ai ha momoʻi koula ai, mahalo ʻe fakapotopoto ke ke puke maʻu ia ʻi ho nimá ʻi ha kiʻi taimi siʻi, ʻo lulululu fakalelei ia. Kuó u fakahoko maʻu pē ia ki he faleʻi ʻoku ʻomi mei ha palōfitá, hili ha kiʻi taimi kuo kamata ke ʻasi ʻa e efuefuʻi koulá, pea kuó u houngaʻia ai.”4

ʻOku Feinga ʻa e Kau Fakahinohino Kuí ke Fakamavaheʻi Kitautolu meia Sīsū Kalaisi

Hili hono fakamatalaʻi ʻe Samuela ko e Tangata Leimaná ki he kakaí ʻa e founga kuo nau fakasītuʻaʻi ai ʻa e kau palōfitá kae fakafanongo ki he niʻihi ne nau akoʻi kinautolu ke “ʻaʻeva ʻi he hīkisia [ʻa honau] matá, pea fai ʻa e meʻa kotoa pē ʻoku holi ki ai [honau] lotó” (Hilamani 13:27), naʻá ne ʻeke ange ha fehuʻi fefeka ʻe ua: “ʻE fēfē hono fuoloa ʻo hoʻomou tuku ke tataki ʻa kimoutolu ʻe he kau fakahinohino ʻoku vale mo kuí?” mo e “ʻE fēfē hono fuoloa ʻo hoʻomou fili ʻa e fakapoʻulí kae ʻikai ko e māmá?” (Hilamani 13:29).

Naʻe ʻikai ke fakahā ʻe ha taha ia ʻa ʻenau fakaʻamu ke tataki kinautolu ʻe he kau fakahinohino kuí. Ko kinautolu ko ia naʻe takihalaʻí naʻe ʻikai ke nau tala ʻe kinautolu ko ha kau “fakahinohino kui” ʻa e niʻihi ko ia ne nau akoʻi ange ʻa e ngaahi fakakaukau fakapoto ʻoku halá. Ko hono moʻoní, ʻoku ngalingali ko kinautolu naʻa nau fai ʻa e takihalá naʻe faʻa lau kinautolu ko ha kau fakamaama, sio lōloa ki he kahaʻú, poto, pea ʻilo ki he meʻa fakasōsialé.

ʻOku ou fifili pe ʻe fenāpasi fēfē nai ʻa e niʻihi ʻo e kau fakahinohino kui ko ia mei he Tohi ʻa Molomoná mo e kuongá ni. Fakakaukau kia Seialemi, ʻa ia naʻe ako mo maʻu ha ʻilo lelei ki he lea fakafonua ʻa e kakaí koeʻuhí ke ne lava ʻo ngāue ʻaki ha lea ngaahi fakahekeheké. ʻI heʻene pōtoʻi he leá, ʻoku mahino pē ʻe manakoa ia ʻi he Twitter. Te ne maʻu ha ngaahi fakamatala mālie mo olopoto ʻe toutou fakamafola koʻeuhí he ʻokú ne ʻilo ʻa e founga ke liliu ai ha kupuʻi lea ke fakamānakó.

ʻI he ivi lahi ʻo Nēhoá, mo hono kofu totongi mamafá, mo ʻene matamata lelei ki he kakaí, te ne tohoakiʻi ʻe ia ha kau muimui tokolahi ʻi he Instagram—ʻo ne fakafōtunga ‘a e “moʻui fiemālié” ʻo ʻikai haʻisia ki ha ngaahi fekau pea fakaʻaongaʻi ʻene sīpinga ki hono tukuhifo ʻa e Siasí mo hono ngaahi akonakí.

Pea ʻe maʻu ʻe Kolihola ha kakai ʻe lauimiliona ke lesisita ki heʻene sēnolo YouTube ʻa ia te ne maʻu ai ʻa e tauʻatāina ke manukiʻi ʻa e kakai tuí pea akoʻi ʻa e ngaahi meʻa ʻoku “mālie ki he ʻatamai fakakakanó” (ʻAlamā 30:53). Te ne “tuʻu ʻo fai ʻa e ngaahi lea fielahi leʻolahi … mo ne lauʻikoviʻi” (ʻAlamā 30:31) ʻa e kau palōfitá mo e kau taki ʻo e Siasí. Te ne maʻu ha kau muimui tokolahi ange ʻi he mafola atu ʻene pōpoaki “ʻilonga ha meʻa ʻoku fai ʻe ha tangata ʻoku ʻikai ko e hia ia” (ʻAlamā 30:17).

Ko hono moʻoní, ko e meʻa tefito te nau feinga ke fetuʻutakí ko e ʻikai ke ʻi ai ha Kalaisí. ʻOku ʻikai ke loko fakaonopooni pe totonu ʻenau ngaahi akonakí. Ko ha kaihaʻa pē ia mei he tokotaha ʻokú ne faʻufaʻu ʻa e ngaahi loí. Naʻa mo Kolihola naʻe faifai peá ne tala totonu naʻe akoʻi ia ʻe he tēvoló ʻi he meʻa ke ne lea ʻakí (vakai, ʻAlamā 30:53).

ʻI he taimi ʻoku fakamavaheʻi ai ʻe he fakafoʻituituí mo e sosaietí kinautolu mei he ngaahi akonaki ʻa e ʻEikí, ʻa ia ʻoku fakafou mai ʻi he kau palōfitá, ʻoku nau fekumi leva ki ha ngaahi akonaki kehe te nau lava ai ʻo moʻui ʻo fakatatau mo e meʻa ʻoku nau fiemaʻú—ʻo ʻikai ongoʻi ha momoʻi halaia.

Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá ʻo pehē, “Ko e meʻa fakamamahí, ʻe hoku kaungāmeʻa kei talavou, ko e anga ia hotau kuongá kapau ʻoku fiemaʻu ʻe he kakaí ha ʻotua, ʻoku nau loto ke nau [maʻu ha ngaahi] ʻotua ʻoku ʻikai ke nau fiemaʻu ha meʻa lahí, ko ha ngaahi ʻotua fakafiefiemālie pea ʻikai ngata pe ʻi he ʻikai ke nau fai ha meʻá ka ʻoku ʻikai ke ngāue, ko ha ʻotua ʻoku nau fakahekehekeʻi kitautolu, ʻai ke tau kakata, pea toki talamai ke tau hoko atu ʻo fiefia.”5

He ʻikai ke teitei taki kitautolu ʻe he kau fakahinohino kui mo valé ki he fiefia mo e ngaahi tāpuaki ʻoku finangalo ʻa e ʻEikí ke tau maʻú. ʻI heʻetau muimui ki he kau palōfitá, ʻoku fiemaʻu ia ke tau loto-fiemālie ke taukaveʻi ʻa e meʻa ʻoku totonú ʻi heʻetau fehangahangai mo e manukí mo e fakatangá, ʻo tatau ai pē kapau ʻoku ʻikai manakoa ia.

ʻOku Taʻalo Mai ʻa e Kau Palōfitá ke Tau Haʻu ki he Fakamoʻuí

Neongo ʻoku feinga ʻa e kau fakahinohino kuí mo e manuki ʻa e māmaní ke taki kitautolu ke mamaʻo mei he ʻOtuá mo ʻEne ngaahi tāpuakí, ka ʻoku taʻalo mai ʻa e kau palōfitá ke tau haʻu ki he Fakamoʻuí. ʻOku ʻikai feinga ʻa e kau palōfitá ia ke fakalotoʻi kitautolu ke tau moihū kiate kinautolu, ka ʻoku nau taʻalo mai ke tau moihū mo ʻunu ke ofi ange ki heʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí (vakai ki ha sīpinga ʻo Līhai ʻi he 1 Nīfai 8:12).

ʻI he ngaahi taʻu siʻi kuohilí, naʻá ku talanoa ai mo Sila pea mo Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni. Naʻá ne fehuʻi mai pe te ma loto-fiemālie ke tali ha ngāue kehe. Kuo angaʻofa maʻu pē ʻa Palesiteni Nalesoni kiate kimaua pea kuó ne fakafōtunga ʻi he ʻofa lahi mo e fakaʻapaʻapa kia Sila. Hili ʻene fehuʻi fekauʻaki mo ʻema loto-fiemālie ke ngāué, naʻe pehē ange ʻe Sila, “Te ma fai ha meʻa pē maʻau, Palesiteni Nalesoni.” Naʻá ne tali mai he taimi pē ko iá, “Fai ia Maʻana.” Naʻe fakatou fakaʻohovale ʻeni kiate au mo Sila. Naʻá ne akoʻi mai ha lēsoni maʻongoʻonga. Naʻe fiemaʻu ʻe Palesiteni Nalesoni ke ma maʻu ʻa e ʻuhinga totonú peá ma hanga taha pē ki he feituʻu ʻoku totonu ke fakataumuʻa ki aí.

Ko e taimi ʻoku tataki ai kitautolu ʻe he kau palōfitá, ʻoku tau muimui moʻoni ki he faleʻí koeʻuhí ko Ia—ko e Fakamoʻuí. ʻOku feʻunga ʻEne ʻaloʻofá kiate kitautolu kotoa.

Fakaʻosí

ʻOku tau ʻiloʻi ʻa e loto-fiemālie ʻa Palesiteni Nalesoni ke muimui ki he kau palōfitá ʻi he kotoa ʻo ʻene moʻuí. Naʻá ne tukuange ha faingamālie fisifisimuʻa ʻi heʻene ngāue maʻuʻanga moʻuí tuʻunga ʻi ha faleʻi mei he palōfitá. Neongo ʻene hoko ko ha toketā faitafa femoʻuekina ʻoku tokolahi hono fāmilí, ka naʻá ne ako ʻa e lea faka-Siainá he naʻe lea ʻa e palōfitá fekauʻaki mo hono fiemaʻu ha kāingalotu ʻo e Siasí ʻoku nau poto he lea faka-Siainá. ʻOku tau ʻiloʻi ko e taimi naʻe kole ai ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ke ako ʻe he kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e Tohi ʻa Molomoná, naʻe fai leva ia ʻe Palesiteni Nalesoni he taimi pē ko iá. ʻE fēfē nai ʻa e Siasí pe ko e māmaní kapau naʻa tau loto-vilitaki ke muimui ki he palōfitá ʻo hangē ko ia kuo fai ʻe Palesiteni Nalesoní?

ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai ha ngaahi tāpuaki kāfakafa ʻi he taimi ʻoku tau muimui ai ki he fakahinohino ʻoku ʻomi ʻe he ʻEikí ʻo fakafou ʻi Heʻene kau palōfitá. Kapau ʻoku fepaki ʻa e meʻa ʻoku nau lea ʻakí mo e ngaahi ākenga lolotonga ʻo e sosaietí, tau loto-toʻa muʻa ke muimui, poupouʻi, mo taukaveʻi. He ʻikai ke tokamālie maʻu pē ia, ka ʻe fakaiku maʻu pē ia ki ha ngaahi tāpuaki kuo ʻosi talaʻofa mai pea mo ha tupulaki fakafoʻituitui.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Spencer W. Kimball, “Absolute Truth” (Brigham Young University devotional, Sept. 7, 1976), speeches.byu.edu.

  2. Testimonies of the Divinity of The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints by its Leaders,comp. Joseph E. Cardon mo Samuel O. Bennion (1930), 103, 105.

  3. Joseph Smith, Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí: Siosefa Sāmita (2011), 601.

  4. Henry B. Eyring, “Finding Safety in Counsel,” Ensign, May 1997, 25, 26.

  5. Jeffrey R. Holland, “Ko e Mahuʻinga—mo e Tāpuaki—ʻo e Tuʻunga Fakaākongá,” Liahona, Mē 2014, 7