2023
Konifelenisi Lahí: Ko Hotau Mana ʻi Onopōní
‘Okatopa 2023


Fakakomipiuta Pē: Kakai Lalahi Kei Talavoú

Konifelenisi Lahí: Ko Hotau Mana ʻi Onopōní

Kuo foaki mai ʻe he ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻo onopōní, ha founga ke tau maʻu ai ʻa e meʻakai fakalaumālie ʻoku tau fekumi ki aí.

ʻĪmisi
kakai ‘oku nau tānaki ‘a e maná

Tatau ai pē pe ko ha feituʻu maomaonganoa ʻo e ʻea māfaná mo e ʻoneʻoné pe ko ha hē mei he moʻoní ʻi he puputuʻú mo e veiveiuá, ka naʻe ʻi ai ha fiekaia ʻi he hili ʻa e Hiki Fononga Tokolahi ʻi ʻIsipité pea mo ha fiekaia ʻi he hili ʻa e pekia ʻa Sīsū Kalaisí.

Ko e fiekaia ʻe taha naʻe fakatuʻasino, pea ko e tahá, naʻe fakalaumālie ia.

Ke feau ʻa e ngaahi fiemaʻu fakatuʻasino ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá, naʻá Ne ʻomi ai ʻa e maná. ʻI he hili ʻa e hē fakaʻaufuli mei he moʻoní, naʻá Ne ʻomi ki he kakai ko iá ha tatau fakalaumālie ʻo e meʻakai ko ʻení: ko e folofola ʻa e ʻOtuá naʻe fakafou mai ʻi ha palōfita moʻui ke tataki kitautolu ki he maná, ko Sīsū Kalaisi.

Hangē pē ko hono akoʻi ki he kakai ʻIsilelí ke nau ʻamanaki ki ha mana fakatuʻasinó, te tau lava mo kitautolu ʻo ʻamanaki ki ha mana fakalaumālie he ʻahó ni.

Ko ʻEtau Mana Fakalaumālie mei he ʻOtuá

ʻI he lolotonga ʻo e hē fano ʻa e kakai ʻIsilelí ʻi he maomaonganoá, ko e kakai ko ia ʻi he lolotonga ʻo e hē fakaʻaufuli mei he moʻoní naʻa nau hē fano “mei he tahi ki he tahi, pea mei he tokelaú ki hahake … ke kumi ʻa e folofola ʻa [e ʻEikí], ka [naʻe] ʻikai te nau ʻilo ia” (ʻĀmosi 8:12).

Naʻe fakaiku ʻa e hē holo ko ʻení ki he fakafoki mai ʻe Sīsū Kalaisi ʻa ʻEne ongoongoleleí ʻo fakafou ʻi he Palōfita ko Siosefa Sāmitá.

Hangē ko hono fakahā ʻe he ʻEikí ʻa e feituʻu ʻe ʻilo ai ʻe he kakai ʻo ʻIsilelí ʻenau mana fakatuʻasinó, kuó Ne ʻosi fakahā mai foki kiate kitautolu ʻa e feituʻu te tau lava ʻo maʻu ai ʻa e meʻatokoni fakalaumālie moʻoní: mei he folofolá pea mo e ngaahi lea ʻa hotau kau palōfita ʻi onopōní ʻa ia ʻoku nau akoʻi kitautolu ki he mana moʻoní—ʻa Sīsū Kalaisi, ko e Mā ʻo e Moʻuí—mo ʻEne ongoongolelei kuo fakafoki maí mo e ngaahi moʻoní.

ʻOku ʻikai fiemaʻu ke tau hē fano holo ke kumi ki he moʻoní, koeʻuhí he kuo ʻosi ʻomi ha talaʻofa kiate kitautolu “ko e moʻoni ʻe ʻikai fai ha meʻa ʻe [he ʻEiki] ko e ʻOtuá, kae taʻe fakahā ia ki heʻene kau tamaioʻeiki ko e kau palōfitá” (ʻĀmosi 3:7).

Naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻo pehē, “ʻOku toe fakaongosia lahi ange ke kumi ʻa e fiefiá ʻi ha feituʻu he ʻikai ke ke teitei maʻu ai!”1 ʻE hanga ʻe he faleʻi ʻa e ʻEikí, ʻa ia kuo akoʻi ʻe he kau palōfita mo e kau ʻaposetolo ʻi he folofolá pea ʻi he konifelenisi lahí, ʻo ʻomi kiate kitautolu ha fiefia tuʻuloa mo ha meʻatokoni moʻoni. Pea hangē ko e mei ongosia mo e loto-mamahi ʻa e fānau ʻIsilelí ʻi he feinga ke maʻu ha meʻakai ke maʻu moʻui mei aí, te tau ongosia mo loto-mamahi pehē pē mo kitautolu kapau te tau ʻalu fano holo ki he ngaahi maʻuʻanga tokoni kehé ʻi he fekumi ki he moʻoní.

Ko e Maʻu ʻo e Maná ʻi he Talangofuá

Pea hangē ko e pau ke talangofua ʻa e kakai ʻIsilelí ki he ʻOtuá kae fafanga fakatuʻasino kinautolú, ʻoku fiemaʻu ke tau muimui kiate Ia kae fafangaʻi fakalaumālie kitautolu.

“Pea naʻe folofola ai ʻa [e ʻEikí] kia Mōsese, Vakai, te u fakaʻuha ʻa e mā mei he langí maʻamoutolu; pea ʻe ʻalu atu ʻa e kakaí ʻo tānaki fakatuhotuha ki he ʻaho kotoa pē ʻa e maá, koeʻuhí ke u ʻahiʻahiʻi ʻa kinautolu, pe te nau felakaʻi ʻi heʻeku ngaahi fekaú, pe ʻikai” (ʻEkesōtosi 16:4; tānaki atu hono fakamamafaʻí).

Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe he ʻEikí ʻa e maná ko ha faingamālie ke ʻiloʻi ai pe ʻe talangofua ʻa e kakai ʻIsilelí ki Heʻene ngaahi fekaú kotoa. Ko e meʻa tatau pē, ʻoku hoko ʻa e konifelenisi lahí ko ha faingamālie ia ke tau fakamoʻoniʻi ai ʻetau talangofua kiate Iá ʻo fakafou ʻi heʻetau loto-fiemālie ke tokanga ki Heʻene kau palōfitá. Pea hangē tofu pē ko e ʻikai lava ʻe he kakai ʻIsilelí ʻo fili ʻa e meʻa ke nau talangofua ki ai mo e meʻa ke tukunoaʻí, kae kei ʻamanaki pē ki he ngaahi tāpuaki kuo talaʻofa maí, ʻe pehē pē mo kitautolu.

Naʻe ʻilo vave ʻe he kakai ʻo ʻIsilelí ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe he maná kapau te nau tānaki ia ʻo fakatatau ki he ngaahi fakahinohino ʻa e ʻOtuá—kuo pau ke tānaki fakaʻaho ia. ʻOku tau ako mo kitautolu ko e fakafanongo ko ia ki he kau tamaioʻeiki ʻa e ʻOtuá kuo filí, te ne fakamālohia fakalaumālie kitautolu ʻi heʻetau talangofua ki he meʻa ʻoku akoʻí. Ko e mana ko ia ʻo e folofola ʻa Kalaisi ʻoku foaki mai ʻi he lolotonga ʻo e konifelenisi lahí ʻoku ʻikai ko ha meʻa ia ke fakaʻaongaʻi ʻi he fakaʻosinga ʻo e uike pē ʻe taha. ʻI heʻetau hokohoko atu ke toutou vakai ki he ngaahi lea konifelenisí, fakaʻaongaʻi honau ngaahi moʻoni mahuʻingá ʻi heʻetau ako fakaʻahó, te tau fakatokangaʻi ʻoku fafangaʻi hokohoko kitautolu.

Ko e Mana Moʻoni ʻOku Tau Fekumi Ki Aí

Naʻe ʻilo ʻe he fānau ʻIsilelí ko e mana fakaofo ko ʻení naʻe haʻu ia mei he ʻOtuá. Pea te tau lava ʻo ʻilo fakapapau ko e ngaahi pōpoaki ʻo e konifelenisi lahí ʻoku haʻu ia mei he ʻOtuá ʻi heʻetau lotu kiate Ia mo fakaafeʻi ʻa e Laumālié ki heʻetau moʻuí ʻi he ʻaho takitaha. Hangē ko e akonaki ʻa Molonaí, “ʻI he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní te mou lava ai ke ʻiloʻi hono moʻoni ʻo e ngaahi meʻa kotoa pē” (Molonai 10:5).

Te tau lava ke ʻilo ʻeni koeʻuhí ko e meʻa ʻoku akoʻi ʻe he kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló, ʻa ia ʻoku nau toutou akoʻi mo fakamoʻoni ki aí, pea ʻoku nau fakafofongaʻí ko—Sīsū Kalaisi.

Pea hangē ko e foaki mai ʻe he ʻOtuá ʻa e maná, ʻokú Ne fekauʻi mai ha kau palōfita moʻui.

ʻOkú na fakatou fakafofongaʻi Hono ʻAlo ko Sīsū Kalaisí.

Ko Sīsū Kalaisi ʻa e mana naʻe fekumi ki ai ʻa e kakai ʻIsilelí pea mo ia ʻoku tau fekumi ki ai ʻi he ʻaho ní.

“Naʻe kai ʻa e mana ʻe heʻemau ngaahi tamaí ʻi he toafá; ʻo hangē ko ia kuo tohí, Naʻe foaki ʻe ia ʻa e mā mei he langí kiate kinautolu ke nau kai.

“Pea lea ʻa Sīsū kiate kinautolu, Ko e moʻoni, ko e moʻoni, ʻoku ou tala kiate kimoutolu, naʻe ʻikai foaki ʻe Mōsese ʻa e mā ko iá mei he langí kiate kimoutolu; ka ʻoku foaki ʻe heʻeku Tamaí ʻa e mā moʻoní mei he langí kiate kimoutolu.

“He ko ia ʻa e mā ʻa e ʻOtuá ʻa ia ʻoku ʻalu hifo mei he langí, ʻo foaki ʻa e moʻuí ki māmaní.

“Pea naʻa nau pehē kiate ia, ʻEiki, foaki maʻu ai pē ʻa e maá ni kiate kimautolu.

“Pea talaange ʻe Sīsū kiate kinautolu, ko au ko e mā ʻo e moʻuí: ko ia ʻoku haʻu kiate aú, ʻe ʻikai ʻaupito fiekaia” (Sione 6:31–35).

ʻOku tokoniʻi kitautolu ʻe he kau palōfitá ke tau maʻu ʻa e Mā ʻo e Moʻuí—ke maʻu hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí mo ʻEne ongoongolelei kuo fakafoki maí. ʻI heʻetau fakafanongo maʻu pē mo tokanga ki heʻenau ngaahi akonakí, ʻe fafangaʻi, fakafonu, mo fakamālohia fakalaumālie ai kitautolu.

ʻOku ou fakatauange te tau fanongo kotoa ki he konifelenisi lahí.