Laipelí
Lēsoni 113: 2 Kolinitō 1–3


Lēsoni 113

2 Kolinitō 1–3

Talateú

Naʻe tohi ʻa Paula ki he Kāingalotu ʻi Kolinitoó ʻo fakamatalaʻi e founga ʻe lava ke nau fakafiemālieʻi ʻaki e niʻihi kehé. Naʻá ne toe enginaki foki kiate kinautolu ke nau fakamolemoleʻi ha taha faiangahala naʻe ʻi honau kāingalotú. Naʻe akoʻi ʻe Paula e Kāingalotú kapau te nau tafoki ki he ʻEikí, te nau hoko ʻo hangē ange ko e ʻOtuá.

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

2 Kolinitō 1

Ko e akoʻi ʻe Paula e Kāingalotu Kolinitoó e founga ke fakafiemālieʻi ʻaki ʻa e niʻihi kehé

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakakaukau ki ha taimi ne foua ai ʻe ha taha ʻoku nau ʻiloʻi ha faingataʻa pe meʻa fakamamahi.

  • Ko e hā naʻá ke fai ke tokoniʻi iá?

  • Kuo ke loto nai ke ke fakafiemālieʻi ha taha lolotonga ha faingataʻa ka naʻe ʻikai te ke ʻilo e foungá?

Fakaafeʻi e kau akó ke kumi ha foʻi moʻoni ʻi heʻenau ako e 2 Kolinitō 1 te ne lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ʻilo e founga ke fakafiemālieʻi ʻaki e niʻihi kehé ʻi heʻenau ngaahi faingataʻaʻiá mo e mamahí.

Fakamatalaʻi ange hili hono tohi ʻe Paula ʻa e 1 Kolinitoó, naʻe hoko ha moveuveu ʻi ʻEfesō koeʻuhí ko ʻene ngaahi akonakí. (Vakai Ngāue 19:23–41. Fakatokangaʻi ange: Naʻe hoko ʻa ʻĒsia ko ha vahefonua Loma ʻi Toake ʻo onopōní.) Naʻe mavahe ʻa Paula mei ʻEfesō ki Masetōnia, ne ʻomi ai ʻe Taitusi ha ongoongo kiate ia naʻe tali lelei ʻe he Kāingalotu ʻi Kolinitoó e tohi ʻa Paula kimuʻá. Naʻe toe ʻilo foki ʻe Paula naʻe foua ʻe he Kāingalotú ha faingataʻa pea naʻe fakakeheʻi ʻe ha kau akonaki loi ʻe niʻihi ʻi Kolinitō e tokāteline moʻoni ʻa Kalaisí. Naʻe tohi ʻe Paula ʻa e 2 Kolinitō ke fakafiemālieʻi e Kāingalotú pea mo fakamatala ki he ngaahi palopalema kuo fakatupu ʻe he kau akonaki ʻoku ʻikai tali lelei ko ʻení.

Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke nau taufetongi ʻi hono lau leʻolahi e 2 Kolinitō 1:1–5. Kole ki he kalasí ke nau muimui ki ai, ʻo kumi pe ko e hā naʻe tala ʻe Paula ki he Kāingalotú fekauʻaki mo honau ngaahi faingataʻaʻiá.

  • Ko e hā naʻe talaange ʻe Paula ki he Kāingalotú fekauʻaki mo e ʻOtuá ʻi he veesi 3 naʻá ne fakafiemālieʻi kinautolu ʻi heʻenau ngaahi faingataʻaʻiá?

  • Ko e hā ha foʻi moʻoni ʻe lava ke tau ako mei he veesi 4 fekauʻaki mo e meʻa ʻe lava ke tau fai ʻi heʻetau maʻu e fakafiemālie ʻa e Tamai Hēvaní? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ha moʻoni hangē ko ʻení: ʻI he taimi ʻoku fakafiemālieʻi ai kitautolu ʻe he Tamai Hēvaní ʻi hotau ngaahi faingataʻaʻiá, ʻoku lava ai ke tau tokoni ki he niʻihi kehé ke nau maʻu ʻa ʻEne fakafiemālié.)

  • Kuo tokoniʻi fēfē koe ʻi hoʻo maʻu ʻa e fakafiemālie ʻa e ʻOtuá lolotonga ha ʻahiʻahi ke ke tokoniʻi ha taha kehe ke maʻu ʻEne fakafiemālié? (Fakakaukau ke vahevahe ha taha ʻo hoʻo ngaahi aʻusiá lolotonga e fakakaukau ʻa e kau akó ki heʻenau ngaahi aʻusiá.)

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 2 Kolinitō 1:6–8 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe fakahā ʻe Paula ki he Kāingalotu ʻi Kolinitoó e ngaahi faingataʻaʻia lahi mo fakamanavahē ʻo e moʻuí naʻá ne aʻusia mo hono hoá lolotonga ʻena malangaʻi e ongoongoleleí ʻi ʻEfesoó.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 1:9–11. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻá ne tokoniʻi ʻa Paula mo hono hoa ngāué lolotonga ʻena faingataʻaʻiá.

  • Ko e hā naʻá ne tokoniʻi ʻa Paula mo hono hoa ngāué lolotonga ʻena faingataʻaʻiá?

  • Ko e hā ha foʻi moʻoni te ke ʻilo ʻi he veesi 11 fekauʻaki mo e founga ʻe lava ke tau tokoniʻi ʻaki e kakai ʻoku nau fekuki mo e ngaahi faingataʻá? (Mahalo ʻe fakaʻaongaʻi ʻe he kau akó ha ngaahi lea kehekehe, kae fakapapauʻi ʻoku nau ʻilo ʻa e foʻi moʻoni ko ʻení: ʻE lava ke tokoniʻi ʻe heʻetau ngaahi lotú ʻa kinautolu ʻoku fekuki mo e ngaahi faingataʻá.)

  • ʻE lava fēfē ʻe heʻetau ngaahi lotú ʻo tokoniʻi ha taha ʻoku fekuki mo ha ngaahi faingataʻá?

  • Kuo tokoniʻi fēfē koe ʻe he lotu ʻa e niʻihi kehé lolotonga ha faingataʻa naʻá ke foua?

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 2 Kolinitō 1:12–24 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe fiefia ʻa Paula ʻiate kinautolu ne nau tali e akonaki naʻá ne fai ʻi heʻene ʻuluaki tohí. Naʻe tali ʻa Paula ʻi he veesi 15–20 kiate kinautolu ne nau ʻita kiate ia ʻi he taimi naʻá ne liliu ai ʻene ngaahi palaní ke ʻaʻahi kiate kinautolú. Ne pehē ʻe he niʻihi ʻo e kau fakaanga kia Paulá koeuhí ko hono liliu ko ia ʻe Paula ʻene palani ki he fefonongaʻakí, he ʻikai lava ke nau falala kiate ia pe ko ʻene ngaahi akonakí. Naʻe fakahā ʻe Paula ʻoku moʻoni ʻa e pōpoaki ʻo e ongoongoleleí, ʻo tatau ai pē ʻa e ngaahi liliu ʻi heʻene palaní.

2 Kolinitō 2

Ko e enginaki ʻa Paula ki he Kāingalotu ʻi Kolinitoó ke fakamolemoleʻi ʻa e faiangahalá

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke fakakaukau ki ha taimi ne fakalaveaʻi pe fakaʻitaʻi ai kinautolu pe ko ha taha ne nau ʻofa ai.

  • Ko e hā ha ʻuhinga naʻe mei faingataʻa ai ke fakamolemoleʻi e tokotaha ko iá?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau kumi ha ngaahi moʻoni ʻi heʻenau ako ʻa e 2 Kolinitō 2 te ne lava ʻo tokoniʻi kinautolu ke nau ʻilo e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ke fakamolemoleʻi e kakai kotoa pē.

Fakamanatu ki he kau akó ʻi he ʻuluaki tohi ʻa Paula ki he kakai Kolinitoó naʻá ne valokiʻi kinautolu ʻi heʻenau talangataʻá mo e siʻii ʻenau tuí. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 2:1–4. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻe ʻamanaki ʻa Paula ke ʻilo ʻe he kau Kolinitoó fekauʻaki mo ʻene tauteaʻi kinautolú.

  • Fakatatau ki he veesi 4, ko e hā naʻe fie maʻu ʻe Paula ke ʻilo ʻe he Kāingalotú fekauʻaki mo ʻene taumuʻa ʻi hono valokiʻi kinautolú?

  • ʻOku anga fēfē e hoko ʻa e valokí pe fakatonutonú ko ha fakaʻilonga ʻo e ʻofa ʻa ha taha ʻiate kitautolu?

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 2 Kolinitō 2:5–6 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe tohi ʻa Paula fekauʻaki mo ha mēmipa ʻo e Siasí naʻá ne fai hala ki ha kau mēmipa kehe pea fakalotomamahiʻi kinautolu. Ko hono olá, naʻe fakatonutonu ʻe he Siasí ʻa e tangatá ni.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 2:7 – 8. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e lea ʻa Paula fekauʻaki meʻa ʻoku totonu ke fai ʻe he Kāingalotú ki he tangatá ni.

  • Ko e hā ʻoku totonu ke fai ʻe he Kāingalotú ki he tangatá ni ʻa ia kuó ne fakatupu ha fuʻu loto mamahi lahi?

Fakamatalaʻi ange neongo naʻe faiangahala ʻa e tangatá ni, ʻoku mahuʻinga lahi e ngaahi laumālié ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá (vakai T&F 18:10). Naʻe enginaki ʻa Paula ki he Kāingalotú ke fakamolemoleʻi, fakafiemālieʻi, mo ʻofa ʻi he tangatá ni ke tokoniʻi ia ke fakatomala.

Fakaafeʻi e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e 2 Kolinitō 2:9–11, ʻo kumi e ʻuhinga ʻe taha naʻe pehē ai ʻe Paula ʻoku totonu ke fakamolemoleʻi ʻe he Kāingalotú ʻa e niʻihi kehé.

  • Fakatatau ki he meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula ki he Kāingalotú ʻi he veesi 11, ko e hā ha toe ʻuhinga ʻe taha ʻoku totonu ke tau fakamolemoleʻi ai e niʻihi kehé? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ʻa e moʻoni ko ʻení ʻi he ngaahi lea pē ʻanautolu. (Kapau he ʻikai ke tau fakamolemoleʻi e niʻihi kehé, ʻe maʻu ʻe Sētane ha mālohi kiate kitautolu. Mahalo te ke fie maʻu ke fokotuʻu ange ke fakaʻilongaʻi ʻe he kau akó e moʻoni ko ʻení ʻi he veesi 11.)

Fakamahinoʻi ange ʻoku ʻikai ʻuhinga ʻa e fakamolemoleʻi e niʻihi kehé ʻoku ʻikai totonu ke ʻekea mei he kau faiangahalá ʻenau ngaahi angafaí. Pe ʻe ʻuhinga ke tuku kitautolu ʻi ha ngaahi tūkunga ʻe lava ke hokohoko atu hono ngaohikoviʻi kitautolu ʻe he kakaí. Ka, ʻoku ʻuhinga ʻa e fakamolemoleʻi e niʻihi kehé ke fakafeangai kiate kinautolu ne nau ngaohikovia kitautolú ʻi he ʻofa pea ʻoua ʻe tukulotoʻi ha mamahi pe ʻita kiate kinautolu. ʻOku fekauʻi kitautolu ke tau fakamolemoleʻi ʻa e kakai kotoa pē. (Vakai, Ko e Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Fakamolemole,” scriptures.lds.org; T&F 64:9–11.)

  • ʻOkú ke pehē ʻoku founga fēfē hono maʻu ʻe Sētane ha mālohi kiate kitautolu ʻi he taimi ʻoku ʻikai ke tau fakamolemoleʻi ai e niʻihi kehé?

Fakamoʻoni ki hono mahuʻinga ʻo e fakamolemoleʻi e niʻihi kehé. Kole ki he kau akó ke nau fakakaukau ki ha taha ʻe fie maʻu ke nau fakamolemoleʻi. Fakaafeʻi kinautolu ke nau fokotuʻu ha taumuʻa ke fakamolemoleʻi e tokotaha ko ʻení koeʻuhí ke ʻoua naʻa maʻu ʻe Sētane ha mālohi kiate kinautolu.

Fakamatalaʻi ange ʻoku tau lau ʻi he 2 Kolinitō 2:14 naʻe tohi ʻe Paula naʻá ne fakamālō ki he ʻOtuá, ʻa ia naʻá Ne “ʻai maʻu pē [ia] ke ikuna ʻia Kalaisi,” neongo e ngaahi taimi faingataʻá.

2 Kolinitō 3

ʻOku akoʻi ʻe Paula e Kāingalotu ʻi Kolinitoó te nau hoko ʻo hangē ange ko e ʻOtuá ʻi heʻenau tafoki ki he ʻEikí.

Fakamatalaʻi ange lolotonga e mavahe ʻa Paula mei Kolinitoó, naʻe kamata ke fakafepakiʻi ʻe he kau akonaki loi ʻe niʻihi e ngaahi akonaki ʻa Paulá pea feinga ke fakaongoongokoviʻi ʻa Paula ʻaki ʻenau talaange ki he kau papi uluí ʻoku kei fie maʻu pē ke nau muimui ki he fono ʻa Mōsesé. Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 2 Kolinitō 3:1 ʻaki hono fakamatalaʻi ange ʻi he tali kiate kinautolu ne nau feinga ke fakaongoongokoviʻi ʻa Paulá, naʻe fehuʻi ʻe Paula ki he kāingalotu ʻi Kolinitoó pe naʻe fie maʻu nai ke ʻoange kiate kinautolu ha “[tohi] fakaongoongoleleí” ʻokú ne fakamoʻoniʻi mo ʻene hoko ko e ʻAposetolo moʻoni ʻa Sīsū Kalaisi. (Fakamatalaʻi ange ʻi he kuonga ʻo Paulá, naʻe pau ke haʻu ʻa e kau nofo-foʻou mai ki ha kolo mo ha ngaahi tohi fakaongoongolelei. Naʻe fakafeʻiloaki ʻe he ngaahi tohí ni ʻa e kau haʻu foʻoú mo fakahaaʻi honau ʻulungaanga leleí.)

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 3:2–3. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻe pehē ʻe Paula ko ʻene tohi fakaongoongoleleí.

  • Ko e hā naʻe hoko ko e tohi fakaongoongolelei ʻa Paulá? (Ne hangē e liliu ʻo e moʻui ʻa e Kāingalotú ko ha tohi meia Kalaisi tonu.)

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ʻa e kupuʻi lea “kuo ʻilo pea lau ʻe he kakai kotoa pē” ʻi he veesi 2? (ʻOku tokolahi e kakai ʻoku nau tomuʻa feinga ke ʻilo ʻa e Siasí pea fakamaauʻi hono moʻoní mei he ngaahi tōʻonga fakatāutaha mo e ngaahi sīpinga ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí.)

Fakamahinoʻi ange ʻa e kupuʻi lea “ʻikai ʻi he ngaahi maka lafalafa, ka ʻi he kakano ʻo e lotó” ʻi he veesi 3 pea fakamatalaʻi ange naʻe tohi ʻa e ngaahi fekaú ʻi ha ngaahi maka lafalafa ʻi he kuonga ʻo Mōsesé. Naʻe akoʻi ʻe Paula e Kāingalotu Kolinitoó kuo tohi ʻa e ngaahi fekaú ʻi honau lotó, ʻi he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Fakamatalaʻi fakanounou ʻa e 2 Kolinitō 3:5–13 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe pehē ʻe Paula, kapau naʻe nāunauʻia ʻa e fono motuʻa ʻa Mōsesé ʻa ia naʻe ʻai ke fakangatá ʻiate ia pē, ta ʻoku toe lahi ange ʻa e nāunau ia ʻo e ongoongolelei taʻengatá. Naʻe fakamanatu ʻe Paula ki he Kāingalotu Kolinitoó naʻe tui ʻe Mōsese ha veili ʻi hono fofongá ʻi he taimi naʻe foki hifo ai mei heʻene fefolofolai mo e ʻEikí ʻi he Moʻunga ko Sainaí koeʻuhí he naʻe manavahē e fānau ʻa ʻIsilelí ʻi he nāunauʻia ne hā mei hono fofongá.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 3:14–15, pea kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e founga naʻe fakafehoanaki ai ʻe Paula e kau ʻIsileli ne manavahē ʻi he nāunauʻia ne hā mei he fofonga ʻo Mōsesé ki he kau Siu ʻi hono kuongá.

  • Naʻe fakafehoanaki fēfē ʻe Paula e kau ʻIsileli ne nau fekau ʻa Mōsese ke tui veilí ki he kau Siu ʻi hono kuongá?

  • Ko e hā nai e ʻuhinga ʻo e ongo kupuʻi lea “naʻe fakakui honau lotó” ʻi he veesi 14 mo e “[ne nau ʻai ha] pulou … ʻi honau lotó” veesi 15?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e 2 Kolinitō 3:16–18. Kole ki he kalasí ke muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻe talaʻofa ʻe Paula te ne toʻo e veili ʻo e fetaʻemahinoʻaki mei he loto mo e fakakaukau ʻo e kakaí. Fakamahinoʻi ange ʻoku liliu mai ʻe he Liliu ʻa Siosefa Sāmita ʻo e kupuʻi lea “ʻoku tafoki ia ki he ʻEikí” ʻi he veesi 16 ki he “when the heart shall turn to the Lord” (ʻi he liliu ʻa e lotó ki he ʻEikí) (Joseph Smith Translation, 2 Corinthians 3:16).

  • Fakatatau ki he Liliu ʻa Siosefa Sāmita ʻo e 2 Kolinitō 3:16, ko e hā naʻe pau ke fai ʻe he kakaí ke toʻo ʻa e veili ʻo e fetaʻemahinoʻakí?

Tohi ʻi he palakipoé: ʻI heʻetau liliu hotau lotó ki he ʻEikí …

  • Fakatatau ki he veesi 18, ko e hā ʻe hoko kiate kinautolu ʻoku liliu honau lotó ki he ʻEikí pea toʻo e veili ʻo e fetaʻemahinoʻakí? (Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e kupuʻi lea “liliu ki hono tatau mei he nāunāu ki he nāunāu” ki he liliu māmālie ʻoku tau maʻu ʻo fakafou ʻi he Laumālié ʻa ia ʻokú ne tokoniʻi kitautolu ke tau hangē ko e ʻOtuá.

Fakakakato e sētesi he palakipoé ke fakalea pehé ni, “ʻI heʻetau liliu hotau lotó ki he ʻEikí, te tau maʻu ai ʻa e Laumālié, ʻa ia te ne tokoniʻi māmālie kitautolu ke tau hangē ange ko e ʻOtuá.”

  • ʻOkú ke pehē ko e hā hono ʻuhinga ʻo e liliu hotau ngaahi lotó kia Sīsū Kalaisí?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakaʻaongaʻi ha miniti ʻe taha ke tohi ʻi heʻenau pepa ki he kalasí pe tohinoa ako folofolá e ngaahi founga ʻe lava ke liliu ai ʻe he kakaí honau lotó kia Sīsū Kalaisi. Fakaafeʻi ha niʻihi ʻo e kau akó ke vahevahe ʻenau lisí mo e kalasí.

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakalaulauloto ki he founga kuo liliu ai ʻe he Laumālié kinautolu pe ko ha taha ʻoku nau ʻiloʻi. Kole ki ha kau ako ʻe niʻihi ke vahevahe ʻenau ngaahi aʻusiá mo e kalasí.

Fakaafeʻi e kau akó ke nau fakakaukau fekauʻaki mo e meʻa ʻe lava ke nau fai ke lelei ange ʻenau liliu ki he ʻEikí. Kole ange ke nau fokotuʻu ha taumuʻa ke liliu ki he ʻEikí koeʻuhí kae lava ke nau maʻu ʻa e Laumālié pea hoko ʻo hangē ange ko e ʻOtuá.

Ngaahi Fakamatala Fakamahino mo e Puipuituʻá

2 Kolinitō 2:1–4. ʻOku valokiʻi ʻe he kau taki ʻo e Siasí ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he ʻofa

Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Pilikihami ʻIongi e ʻuhinga naʻá ne valokiʻi ai e kāingalotu ʻo e Siasí:

“ʻI he taimi ʻe niʻihi ʻoku ou hā ngali tōtuʻa ki he tokolahi ʻo e kau takí. ʻOku ou faʻa valokiʻi kinautolu he taimi ʻe niʻihi; ka ko hono ʻuhingá pē he ʻoku ou fakaʻamu ke nau moʻui koeʻuhí ke nofoʻia e mālohi ʻo e ʻOtuá, ʻa ia ʻoku hangē ko e ulo ʻo e afí, ʻiate kinautolu pea ʻākilotoa kinautolu” (Discourses of Brigham Young, sel. John A. Widtsoe [1954], 115).

2 Kolinitō 2:5–11. Ko e mahuʻinga hono fakamolemoleʻi e niʻihi kehé

Te tau maʻu ha ʻilo ʻo kau ki he ʻofa mo e manavaʻofa ʻa Paulá mei he 2 Kolinitō 2:5–1. ʻOku ʻikai ke tau ʻilo ko e tokotaha maumau fono naʻe lau ki ai ʻa Paulá ʻa e tokotaha ʻoku hā ʻi he 1 Kolinitō 5:1 pe ko ha taha faihala ia ʻe taha—mahalo ko ha taha ʻo e kau akonaki loi ʻi Kolinitō naʻá ne fakafepakiʻi ʻa Paula mo ʻene ngaahi akonakí. Naʻe poupouʻi ʻe Paula e kāingalotu ʻo e Siasí ke nau fakamolemoleʻi ʻa e tangatá pea fakafiemālieʻi ia koeʻuhí he ʻoua naʻa “fongia hifo … ʻi he mamahi” (2 Kolinitō 2:7).

2 Kolinitō 3:1–2. ʻOku fakamaauʻi ʻe ha niʻihi ʻa e Siasí ʻi he ngaahi sīpinga ʻo hono kāingalotú

“Naʻe maʻu ʻe ha kakai tokolahi ʻi he funga māmaní ha ongo ʻofa ki he Siasí koeʻuhí ko e ngaahi tōʻonga angaʻofa mo e tokoni ne nau sio ʻoku fakahaaʻi mai ʻi he moʻui ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí (vakai, 2 Kolinitō 3:2).

“Naʻe fokotuʻu mai ʻe he fakamatala ʻa Paula ʻoku hangē e kāingalotu ʻo e Siasí ko ha ngaahi tohi, ʻoku fokotuʻu mai ʻe he ‘lau ʻe he kakai kotoa pē,’ ko e ʻulungaanga fakatāutaha ʻo e kāingalotu ʻo e Siasí ʻa e fuofua founga ʻe ʻilo ai ʻe he tokolahi ʻa e Siasí mo fakamaauʻi hono moʻoní. ʻOku tatau pē hono fakamaauʻi ʻo ha faifakatau falekoloa he ngaahi koloa ʻokú ne fakataú, mo e Siasí—pea aʻu pē kia Sīsū Kalaisi he taimi ʻe niʻihi—ʻo fakamaauʻi he anga ʻo ʻetau moʻuí. Naʻe akoʻi ʻe ʻEletā Pulusi R. Makongikī, … ‘ʻI he mahino taupotu tahá, ʻoku ʻikai tohi ʻa e ongoongoleleí ʻi ha ngaahi maka lafalafa pe ʻi ha ngaahi tohi folofola, ka ʻi he loto ʻo ha kakai faivelenga mo talangofua; ʻa ia ko e Kāingalotú, ʻo nau moʻui ʻaki e ngaahi tohi ʻo e moʻoní, ʻa e ngaahi tohi ʻo e moʻuí ʻa ʻia ʻoku ʻatā ki he kakai kotoa pē ke lau’ (Doctrinal New Testament Commentary, 3 vols. [1965–73], 2:414)” (New Testament Student Manual [Church Educational System manual, 2014], [00]).