’Āmuira’a rahi
Te parauti’a : E huru mai tō te Mesia
’Āmuira’a rahi nō ’Ēperēra 2024


Te parauti’a : E huru mai tō te Mesia

Te orara’a i te hō’ē orara’a parauti’a e tītauhia ia tātou ’ia vai ti’a noa i te Atua, i te tahi ’e te tahi ’e i tō tātou ihota’ata hanahana.

I te mau hora hōpe’a nō te tāvinira’a a te Fa’aora, ’ua haere atu ’oia i te mou’a nō Oliveta, i roto i te hō’ē ’āua tei pi’ihia Getesemane ’e ’ua ani ’oia i tāna mau pipi ’ia tīa’i mai iāna.1 ’Ua vai ’oia ana’e, ’ua ti’aoro atu ’oia i tōna Metua, « ’ia ti’a ia ’oe ra, e hōpoi ’ē atu i teie nei ’āu’a ».2 ’A māuiui rahi ai ’oia, ’ua fa’atupu tōna mau mamae rahi iāna, « ’oia ’o te Atua, ’o tei hau a’e i te mau mea ato’a ra, i te rurutaina nō te māuiui, ’e ’ua tahe mai ra te toto nā te mau poa ato’a, ’e ’ua hina’aro ho’i ’ia ’ore au ’ia inu i te ’āu’a maramara ’e ’ōriorio atu ».3 ’Ārea rā, i roto i taua taime hōhonu o te mamaera’a, ’aita te Fa’aora i ’ōtohe « ’e ’ua inu vau ’e ’ua fa’aoti ho’i i [tā’u] mau fa’aineinera’a i te tamari’i a te ta’ata nei ».4

’Ei Tamaiti Fānau Tahi na te Metua, e mana tō Iesu Mesia i ni’a i te pohe, te māuiui ’e te mamae, ’aita rā ’oia i ’ōtohe a’e. ’Ua fa’aoti ’oia i te fafaura’a tāna i rave ’e tōna Metua ’e, nō te nā-reira-ra’a, ’ua fa’a’ite mai i te hō’ē huru mai tō te Mesia hau atu ā i te faufa’a i roto i te ao tā tātou e ora nei—te huru ïa o te parauti’a. ’Ua vai ti’a maita’i noa ’oia i te Atua, ia tātou tāta’itahi, ’e i tōna ihota’ata hanahana.

Parauti’a

’O Iesu Mesia tō tātou hi’ora’a. E tītau te orara’a i te hō’ē orara’a parauti’a ’ia vai ti’a noa tātou i te Atua, i te tahi ’e te tahi, ’e i tō tātou ihota’ata hanahana. Nō roto mai te parauti’a i te fa’auera’a rahi mātāmua ’ia here i te Atua. Nō te mea ’ua here ’oe i te Atua, e vai ti’a noa ’oe iāna i te mau taime ato’a. ’Ua ta’a ia ’outou ē, tē vai ra te maita’i ’e te ’ino ’e tē vai ra te parau mau pāpū, te parau mau a te Atua. Te aura’a o te parauti’a, e’ita ïa tātou e fa’aha’eha’a i tā tātou mau fa’aturera’a ’aore rā i tō tātou huru nō te ha’afa’ahiahia ’aore rā ’ia fa’ari’ihia mai e vetahi ’ē.5 ’Outou « ’a rave i te mea tano » ’e « ’a vaiiho i te mau hōpe’ara’a ’ia tupu ».6 Te hi’o-fa’ahou-ra’a-hia ’aita i maoro a’e nei te buka a te misiōnare ’Ia Poro Haere i Tā’u Nei ’Ēvanelia, ’ua tu’u-ato’a-hia te parauti’a ’ei huru mai tō te Mesia.7

Tau matahiti i ma’iri a’e nei, ’ua tonohia Elder Uchtdorf nō te fa’a’āpī fa’ahou i tā mātou titi. I roto i tā māua fārereira’a, ’ua ui mai ’oia iā’u i te hō’ē uira’a tei ’ore i mo’ehia iā’u : « Tē vai ra ānei te tahi ’ohipa i roto i tō ’oe orara’a mai te mea, ’ia fa’a’ite-ana’e-hia i mua i te huira’atira, e riro i te ha’afifi ia ’oe ’aore rā i te ’Ēkālēsia ? » Ma te maere, vitiviti roa tō’u ferurira’a i te hi’opo’ara’a i tō’u orara’a tā’āto’a, ma te tāmatara’a i te ha’amana’o i terā mau taime ’a manuia ’ore ai au ’e ’ua uiui iā’u iho, « mai te peu ’ua ’ite vetahi i te mau mea ato’a tā’u i rave, e aha ïa tā rātou e mana’o nei nō ni’a iā’u ’aore rā i te ’Ēkālēsia ?

I te reira taime, ’ua mana’o vau ē e ui noa mai Elder Uchtdorf i te mau uira’a nō ni’a i te ti’a-mā-ra’a, ’ua ta’a rā iā’u ē e uira’a mau teie nō ni’a i te parauti’a. E mea vai ti’a mau noa ānei au i te mea tā’u e ha’api’i nei ? E ’ite ānei te ao nei i te hō’ē tū’atira’a i roto i tā’u mau parau ’e tā’u mau ’ohipa ? E ’ite ra ānei vetahi i te Atua nā roto i tō’u huru ?

’Ua ha’api’i te peresideni Spencer W. Kimball, « te parauti’a » ’o tō tātou ïa « hina’aro ’e tō tātou ’aravihi ’ia ora mai te au i tō tātou mau ti’aturira’a ’e mau tītaura’a ».8

’Ia vai ti’a noa i te Atua

Hō’ē orara’a parauti’a e tītau ia tātou nā mua roa ’ia vai ti’a noa i te Atua.

Mai tō tātou tamari’ira’a, ’ua ha’api’i mai tātou i te ’ā’amu o Daniela i roto i te ’āpo’o o te mau liona. ’Ua vai ti’a tāmau noa Daniela i te Atua. Tōna nā hoa pohehae « ’ua ’imi… i te tahi parira’a atu [iāna] »9 ’e ’ua fa’anaho i te hō’ē ture fa’ahepora’a ē, ’ia fa’ataehia te mau pure i tō rātou noa mau atua. ’Ua ’ite Daniela i ture ’ua ho’i ’oia i tōna fare ’e—ma « te hamama noa ra te mau ha’amāramarama »10—’ua tūturi atu ’e ’ua pure atu e toru taime i te mahana i te Atua nō ’Īserā’ela. ’Ei hōpe’ara’a, ’ua taorahia Daniela i roto i te ’āpo’o o te mau liona. I te po’ipo’i a’e, ’ua ’ite atu te ari’i ’ua fa’aora te Atua o Daniela iāna ’e ’ua ha’aparare i te hō’ē ture ’āpī ’o tē tītau nei « ’ia rurutaina ’outou e ’ati noa a’e… ’e ’ia mata’u i te aro o te Atua o Daniela : ’oia te Atua e ora nei ».11

’Ua ’ite te ari’i i te Atua maoti te parauti’a o Daniela. E ’ite vetahi i te Atua nā roto i tā tātou—mau parau ’e mau ’ohipa. Mai ia Daniela, te vai ti’a-noa-ra’a i te Atua e fa’ata’a rahi atu ā ia tātou i te ao nei.

Tē fa’aha’amana’o mai nei te Fa’aora ia tātou, « e pohe rahi tō ’outou i te ao nei : E fa’aitoito rā, ’ua riro te rē o teie nei ao iā’u ».12 ’Ua a’o mai te peresideni Nelson : « [Te upo’oti’ara’a i ni’a i te ao nei] te aura’a, te upo’oti’ara’a ïa i ni’a i te fa’ahemara’a ’ia ha’ape’ape’a rahi a’e i te mau mea o teie nei ao hau atu i te mau mea a te Atua. Te aura’a o te reira, te ti’aturira’a i te mau ha’api’ira’a tumu a te Mesia hau atu i te mau ha’api’ira’a a te ta’ata nei ».13 ’Oia ato’a, e ti’a ia tātou e pāto’i i te fa’ahemara’a ’ia haere « mai te au i tō [tātou] iho haere’a, ’e mai te au i te hōho’a o tō [tātou] iho atua, ’o te hōho’a ïa o te ao nei ».14

Te ’umera’a i te pāto’ira’a a te ao nei ’o te hō’ē tuha’a faufa’a roa ïa nō te ’ōpuara’a nō te fa’aorara’a a te Atua. Te huru ’a pāhono ai tātou i te ’umera’a ’o te tumu ïa ’o vai tātou—hō’ē fāito nō tō tātou parauti’a. E nehenehe te ’umera’a a te ao nei e riro ato’a e mea ’āfaro, mai te ha’amoura’a i te vai ha’apa’ora’a i roto i te ha’aipoipora’a, ’aore rā e ’ohipa ha’iha’i roa i te piara’a i te mau parau fa’a’inora’a ma te i’oa huna, i te ha’api’ira’a tumu ’e te ta’ere o te ’Ēkālēsia. Te fa’a’ohipara’a i te parauti’a i roto i tā tātou mau mā’itira’a ’o te hō’ē ïa fa’a’itera’a i rāpae i te hō’ē tītaura’a ’ōroto ’ia pe’e i te Fa’aora ia Iesu Mesia.

’Ia vai ti’a noa ia vetahi ’ē

Nō te mea nō roto mai te parauti’a i te fa’auera’a rahi mātāmua ’ia here i te Atua, te vai ti’a-noa-ra’a i te tahi ’e te tahi nō roto mai ïa i te piti, ’ia here atu i tō ta’ata tupu mai ia ’oe iho nā. Hō’ē orara’a parauti’a e ’ere i te hō’ē orara’a maita’i a’e ; ’o te hō’ē ïa orara’a i reira tātou e tūtava ai i te mau mahana ato’a ’ia vai ti’a noa nā mua roa i te Atua ’e i roto i teie parau, ’ia vai ti’a noa ia vetahi ’ē. ’Ua fa’aha’amana’o mai te peresideni Dallin H. Oaks ia tātou : « Tō tātou ’ana’anatae i te ha’apa’o i [te] fa’auera’a piti ’eiaha te reira ’ia mo’ehia ia tātou i te fa’auera’a mātāmua ».15

Tē ’aro rahi roa nei te ao nei i te parauti’a ma te fa’ahepora’a i te mau ture ’o te haere’a ’aore rā te ture ’ihimōrare ’o tē fa’atere nei i te mau aura’a i rotopū i te nūna’a ’e te mau pūmanafa’atere. Noa atu ā te maita’i, ’aita teie mau ture i te rahira’a taime i tūtauhia i roto i te parau mau pāpū ’e e mea tāuiui noa ’ia au i te fa’ari’ira’a i te ta’ere E tū’ati ra i te uira’a a Elder Uchtdorf, vetahi mau tā’atira’a e ha’api’ipi’i nei i tā rātou mau rave ’ohipa, ’ia feruri mai te aha te huru tā rātou mau fa’aotira’a ’aore rā tā rātou fa’aotira’a i te fa’anahora’a, mai te mea e piahia i ni’a i te natirara ’aore rā i te ’api mātāmua a te hō’ē ve’a rahi. ’A matara mai ai te ’Ēkālēsia mai roto mai i te rumaruma ’e te pōuri,16 tātou, mai ia Daniela, e ti’a ia tātou ’ia fa’ateitei i ni’a a’e i te mau tīa’ira’a a tō te ao nei ’e ’ia riro ’ei hōho’a nō te Atua mau ’e te ora, i te mau taime ato’a ’e i te mau vāhi ato’a.17

Te paraura’a e mea parauti’a tātou ’aita ïa i nava’i mai te mea ’aita tā tātou ’ohipa e tū’ati ra i tā tātou mau parau. ’Oia ato’a, te hāmani maita’i keretetiāno ’aita e mono i te parauti’a. ’Ei nūna’a nō te fafaura’a ’e ’ei feiā fa’atere i roto i tāna ’Ēkālēsia, e ti’a ia tātou ’ia riro ’ei mea ha’apa’o maita’i roa ’e ’ia ’ana’ihia i ni’a i te mau fa’aturera’a ’o tā te Fatu i ha’amau.

Te ravera’a ma te parauti’a e ha’apūai i te fa’aro’o ’e te ti’aturira’a ’e e ha’apāpū ia vetahi ’ē ē, tē ’imi nei tātou ’ia rave noa i te hina’aro o te Fatu. I roto i tā tātou mau ’āpo’ora’a, tē aro nei tātou i te mau fa’aurura’a nō rāpae mai ’e tē pe’e nei i te fa’anahora’a i heheuhia mai e te Fatu, ma te ’imira’a i te mau mana’o o te vahine tāta’itahi ’e te tāne tāta’itahi ’e ma te ravera’a mai te au i te a’o fa’auru i fa’ari’ihia.18

Tā tātou fa’atumura’a i ni’a ïa i te Fa’aora, ’e ’ia ha’apa’o maita’i tātou i te ’ape i te mau ’ohipa o te nehenehe e ’itehia mai, mai te tāvinira’a nō tō tātou iho maita’i, te fa’afana’ora’a i tō tātou iho ’utuāfare, ’aore rā te fa’afaufa’ara’a i te hō’ē ta’ata hau atu i te tahi. E rave tātou i te mau mea ato’a tā tātou e nehenehe nō te ’ape i te mau fa’a’itera’a e nehenehe tā tātou ’ohipa e fa’auruhia nō te maita’i o te ta’ata nei,19 nō te fa’ari’i i te hō’ē ha’amāuruurura’a nō ’oe iho, ’ia roa’a mai e rave rahi a’e ’itera’a, fa’ahitira’a ’aore rā ha’apūrorora’a.

’Ia vai ti’a noa i tō tātou ihota’ata hanahana

Te hōpe’a, hō’ē orara’a parauti’a e tītau ’ia vai ti’a noa tātou i tō tātou ihota’ata hanahana.

’Ua ’ite mātou tē vai nei vetahi ’aita roa e riro nei. Teie te hō’ē hi’ora’a ta’a ’ē maita’i ’o Korihora te anetimesia, ’o tei arata’i ’ē atu i te mau ’ā’au e rave rahi, ma te pi’i atu i tō rātou « mana’o pae tino ».20 Inaha, i roto i te mau taime hōpe’a o tōna orara’a, ’ua fā’i ’oia ē « ’ua ’ite a’ena vau ē tē vai ra te Atua ».21 ’Ua ha’api’i te peresideni Henry B. Eyring ē, te ha’avarera’a « e tutoe’e ïa i te huru nāturara’a ’o tō tātou vaerua »,22 tō tātou ihota’ata hanahana. ’Ua ha’avare Korihora iāna iho, ’e ’aita te parau mau i roto iāna.23

Nō reira, ’ua fa’a’ite ’ū’ana Iosepha Semita ē,« ’ua ’ite au i te reira, ’e ’ua pāpū ato’a iā’u ē, ’ua ’ite te Atua i te reira, ’e ’aita e nehenehe iā’u ’ia huna i te reira ».24

’O Hyrum te tua’ana o Iosepha Semita tei herehia e te Fatu « nō te parauti’a o tōna ’ā’au ».25 ’Ua vai ti’a noa ’oia ’e ’o Iosepha ē tae noa atu i te hōpe’a, ’ua vai ti’a noa i tō rāua ihota’ata hanahana, te māramarama ’e te ’itera’a ’o tā rāua i fa’ari’i, ’e te vai ti’ara’a nō te ta’ata tā rāua i ’ite e nehenehe e riro mai.

’Ōpanira’a

’Ia fa’ahau tātou ia tātou « i te hina’aro o te Atua »26 ’e ’ia fa’ananea i te huru mai tō te Mesia o te parauti’a. ’Ia pe’e tātou i tō tātou Hi’ora’a, te Fa’aora o te ao nei, ’e ’eiaha e ’ōtohe ’ia ora rā i te hō’ē orara’a parauti’a i te Atua, i te tahi ’e te tahi ’e i tō tātou ihota’ata hanahana.

Mai tā Ioba i parau, « e fāito ’oia iā’u i roto i te fāito ti’a ra, ’ia ’ite te Atua i te ha’avare ’ore nō’u ra ».27 Nā roto i te i’oa mo’a o Iesu Mesia, ’āmene.