2015
Te u ʻIlo Fēfē Kuo Fakamolemoleʻi Au ʻe he ʻEikí?
Sānuali 2015


Kae ʻOua Ke Tau Toe Fakataha Mai

Te u ʻIlo Fēfē Kuo Fakamolemoleʻi Au ʻe he ʻEikí?

Mei he “Stand Ye in Holy Places,” Ensign, July 1973, 122.

Te ke tali fēfē ha taha ʻoku haʻu ke fai atu kiate koe ʻa e fehuʻi ko iá?

Naʻá ku tangutu mo Palesiteni Melioni G. Lomenī [1897–1988] ʻi hoku ʻōfisí he ngaahi taʻu kuo hilí. Naʻe fakaava ʻa e matapaá pea hū mai ha talavou lelei ʻoku mata palopalemaʻia, peá ne pehē mai, “Ongo tangata, te u fuofua hū he temipalé ʻapongipongi. Kuó u fai ha ngaahi fehalaaki he kuo hilí, pea kuó u ʻosi ʻalu ki heʻeku pīsopé mo ʻeku palesiteni fakasiteikí, pea kuó u ʻosi fakamatala kakato ia; pea hili ha vahaʻataimi ʻo ʻeku fakatomalá mo fakapapauʻi kuo ʻikai te u toe foki ki he ngaahi fehalaaki ko iá, kuó na pehē ʻoku ou mateuteu ke ʻalu ki he temipalé. Ka, ʻe ongo tangata, ʻoku ʻikai feʻunga ia. ʻOku ou fie ʻilo, pea te u ʻilo fēfē kuo fakamolemoleʻi foki au ʻe he ʻEikí.”

ʻĪmisi
Nephites gathered to listen to King Benjamin.

Te ke tali fēfē ha taha ʻe haʻu kiate koe ʻo fai ʻa e fehuʻi ko iá? Naʻá ma manatuʻi ʻi heʻema fakakaukau taimi nounou ki aí, ʻa e lea ʻa e Tuʻi ko Mōsaiá ʻoku ʻi he tohi ʻa Mōsaiá. Ko ha falukunga kakai ʻeni ʻoku nau kole ke papitaiso, pea naʻa nau pehē ne nau vakai kiate kinautolu ʻi honau tuʻunga fakakakanó:

“Pea naʻa nau kalanga leʻo lahi ʻi he leʻo pē taha, ʻo pehē: ʻOiauē ʻaloʻofa mai, pea ngāue ʻaki ʻa e taʻataʻa fakalelei ʻo Kalaisí koeʻuhí ke mau lava ʻo maʻu ha fakamolemole ʻo ʻemau ngaahi angahalá, pea lava ke fakamaʻa ʻa homau lotó. …

“… Hili ʻenau lea ʻaki ʻa e ngaahi leá ni naʻe tō kiate kinautolu ʻa e Laumālie ʻo e ʻEikí, pea naʻa nau fonu ʻi he fiefia, hili ʻenau maʻu ha fakamolemole ʻo ʻenau ngaahi angahalá, mo e fiemālie ʻo e konisēnisí” (Mōsaia 4:2–3).

Ko e talí ē.

Ka hokosia e taimi kuó ke ʻosi fakahoko kotoa ai e meʻa ke fakatomala mei hoʻo ngaahi angahalá, tatau ai pē pe ko hai koe, pe ha feituʻu pē ʻokú ke ʻi ai, pea kuó ke ʻosi fai ha ngaahi fakalelei mo totongi huhuʻi ki he lelei taha ʻokú ke lavá; kapau ko ha meʻa ia te ne uesia ho tuʻunga ʻi he Siasí pea kuó ke ʻosi ʻalu ki he kau maʻu mafai totonú, te ke fie maʻu leva ʻa e tali fakamahino ko iá pe kuo tali ia ʻe he ʻEikí pe ʻikaí. Kapau te ke feinga peá ke maʻu ha nonga ʻi ho konisēnisí, te ke lava ʻi he fakaʻilonga ko iá ʻo ʻilo kuo tali ʻe he ʻEikí hoʻo fakatomalá. ʻE ʻai ʻe Sētane ke kehe hoʻo fakakaukaú pea te ne fakalotoʻi koe he taimi ʻe niʻihi ʻi hoʻo fai ko ʻeni ha fehalaākí, ke ke hokohoko atu ʻo ʻikai ha toe foki. Ko e taha ia ʻo e ngaahi loi lahi taha. ʻOku ʻatā ʻa e mana ʻo e fakamolemolé ki he taha kotoa ʻoku tafoki mei heʻenau ngaahi anga koví pea ʻikai toe foki ki aí.