2016
Ko Hono Kumi ʻo e Kui Fefiné
July 2016


Ko Hono Kumi ʻo e Kui Fefiné

Reuben Wadsworth, ʻIutā, USA

ʻĪmisi
man-sitting-in-an-attic

Tā fakatātā ʻa Allen Garns

Ko e meʻa ʻe taha ʻoku ou fakaʻiseʻisa ai ko e ʻikai ke u teitei talanoa mo ʻeku kuifefine he tafaʻaki ʻeku tamaí ʻo kau ki heʻene moʻuí mo lekooti ʻene ngaahi manatú maʻá hono hakó. Hili ʻene maté, naʻe faʻa talanoa mai heʻeku tamaí mo hono ngaahi tokouá ʻa ʻene faʻa taʻefiemālie ʻiate ia peé pea naʻá ne faʻa fehuʻi ʻi he taimi ʻe taha, “Ko e hā ka fie ʻilo ai ha taha kiate au?”

Naʻe pau ke hiki hoku fāmilí ki he fale motuʻa ʻo e kuifefiné koeʻuhí ko ha faingataʻaʻia fakapaʻanga, naʻe foki mai e ngaahi manatu melié fakataha mo e fakaʻiseʻisá. ʻI ha efiafi ʻe taha, hili ha ngaahi ʻaho siʻi ʻemau hiki atú, ne u sio ʻi he tohi tā motuá ʻa ʻeku kui fefiné pea mo ha puha ne tauhi ai ha fanga kiʻi meʻa tauhi ʻofa ʻa ia ne kau ai ha ngaahi tohi motuʻa ne fai ʻe he tokoua ʻeku tamaí, ʻū lekomeni temipale motuʻa, pea aʻu ki he ʻasenita ʻo e putu ʻo ʻeku kui tangatá. Hili ʻeku sio ʻi he ngaahi fakamanatu ko ʻení, naʻá ku fifili pe naʻe ʻi ai ha toe meʻa lahi ange.

Ne u maʻu ha ongo ke vakai ki he fata ʻo e falé pea naʻe vave hono taki au ki ha tangai ne ʻi ai ha tohi motuʻa (binde) lanu pulū naʻe hangē ʻoku teu ke lī ki he vevé. Ne ʻu maʻu ʻi loto he tohí ʻa e kamataʻanga ʻo e talanoa e moʻuí ne tohi ʻe heʻeku kui fefiné ʻi he taʻu ʻe 30 kuohilí. Ne u ofo, ʻi heʻeku toki ʻilo kimui naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe ha taha ʻi he fāmilí ʻoku ʻi ai ha tohi pehē. Naʻe moʻoni pē ʻeku tamaí mo hono ngaahi tokouá—naʻe ʻikai pē ke ongoʻi fie mālie ʻa e Kuifefiné ʻiate ia ʻo ʻikai ai ke ne tala ki ha taha kuó ne kamata tohi ha talanoa ki heʻene moʻuí.

Naʻá ku lau fakaʻauliliki ʻa e peesi ʻe valu ko iá ʻi he pō pē ko iá, pea ʻi heʻeku fai iá, naʻá ku ako e meʻa lahi fekauʻaki mo ʻeku kui fefiné—ʻa ʻene moʻui ʻi heʻene kei ʻi he ako māʻolungá, founga naʻe fetaulaki ai mo ʻeku kui tangatá, pea mo ʻene faingataʻaʻia ʻi hono tāpuni e fale faiva naʻá na fakalele mo ʻeku kui tangatá.

ʻI heʻeku lau ʻa e ngaahi peesi ko iá, ne u ongoʻi ʻokú ne ʻi ai pea hangē pē ʻokú ne talamai kiate au ke ʻoua te u toe tokanga ki he ʻikai fakakakato e fakamatala hisitōlia naʻá ku fie maʻú. Naʻe mahuʻinga moʻoni ʻeku laukonga fekauʻaki mo e mo ʻeku kuifefiné ʻi he tohinima pē ʻaʻaná pea naʻe fakasiʻisiʻi ai ʻa ʻeku fakaʻiseʻisa ne u fekuki loloa mo iá. Ko hano fakapapauʻi mai ia ʻo e ʻaloʻofa ongongofua ʻa e ʻEikí pea ʻo ha fakamoʻoni ko e hisitōlia fakafāmilí ʻoku ʻikai ko ha fekumi pē ki he ngaahi kui naʻe ʻikai ke tau maheni ʻi he moʻui ní. Ka ʻoku fekauʻaki foki ia mo e fekumi ke lahi ange kiate kinautolu ʻoku tau ʻofa moʻoni aí ʻa ia naʻa tau feohi vāofi ʻi he māmaní.

ʻI heʻeku tokoniʻi e kau mēmipa kehe ʻo e fāmilí ke hiki honau hisitōliá pea nau ʻeke mai pe ko e hā ka fie ʻilo ai ha taha kiate kinautolú, te u fakamahino ange ʻoku taau ke vahevahe honau hisitōliá pea ʻe fakamālōʻiaʻi kinautolu ʻe honau hakó, ʻo hangē pē ko ʻeku fakamālō ki heʻeku kui fefiné ʻi heʻene tuku mai ʻa ʻene fakamatala mahuʻinga faú.