2016
Fehangahangai mo e Foki Vave ki ʻApí
July 2016


Fehangahangai mo e Foki Vave ki ʻApí

ʻOku nofo ʻa e tokotaha naʻá ne faʻú ʻi ʻIutā, USA.

ʻE lava ke hoko e foki vave ki ʻapi mei he ngāue fakafaifekaú ko ha aʻusia fakamamahi, ʻo tatau ai pē kapau ko ha ʻuhinga fakaemoʻui lelei. Naʻe pehē ʻene hoko kiate aú. Ka te ke lava ʻo ʻai ia ke hoko ko ha fakalakalaka ki muʻa, kae ʻikai ko ha fakaholomui.

ʻĪmisi
sister-missionary-returning-home

Tā ʻo e ʻatá ʻe Colin Ligertwood

Naʻe mamaʻo e tamaí ʻi ha folau fakangāue, pea ko e tokotaha pē naʻá ne talitali au ʻi heʻeku ketu mai mei he vakapuná ko ʻeku faʻeé. Naʻá ne fāʻofua kiate au peá ma fetāngihi.

Naʻá ku fai e ngaahi sivi fakafaitoʻo lahi taha naʻe lavá, ka naʻe ʻikai pē ʻilo ia ʻe he kau toketaá pe ko e hā ʻa e palopalemá. Naʻe faingataʻa ʻaupito kiate au ke toʻo hoku pine faifekaú ʻi ha māhina ʻe hiva kimuʻa hono taimi totonú. Naʻá ku ongoʻi kuó u tōnounou ʻi he ʻikai ke ʻosi ʻeku ngāue fakafaifekaú.

Fakataumuʻa ke Hoko ko ha Faifekau

Naʻá ku palani maʻu pē ke u hoko ko ha faifekau. ʻI he taimi e ʻalu ai hoku tuongaʻane lahí ʻo ngāue fakafaifekaú, naʻá ku teuteu hangē ha faifekaú pea ʻai mo ha pine hingoa ne u ngaohi ke fakahekeheka ia. Ne toki hokosia pē hoku taʻu 19 ʻi he taimi naʻe fanongonongo ai e liliu ʻo e taʻu ngaue fakafaifekaú ʻi he 2012, naʻá ku ʻilo ko e fanongonongo ko iá ko ha tali ia ki heʻeku lotú. Naʻá ku tauʻolunga fiefia ʻi loki, pea fakafonu ʻeku fōmú ʻi he ʻaho ko iá, fokotuʻutuʻu mo e ngaahi ʻapoinimeni sivi moʻui leleí pea fakahū ʻeku fōmú ʻi loto he uike pē ʻe taha. Hili ha uike ʻe ua mei ai naʻá ku maʻu hoku uiuiʻí ki he Misiona ʻAnahaimi Kalefōniá peá u mavahe ki he senitā akoʻanga fakafaifekaú ʻi ha māhina ʻe ua mei ai.

Ne u aʻu ki he malaʻe ngāue fakafaifekaú mo ha loto vēkeveke ʻa ha “taha foʻofoʻou” ke fai e ngāué pea naʻe ʻikai te u fie mālōlō. Naʻá ku mātuʻaki lele mo hoku hoa faiakó ki ha ngaahi houa akoʻi ʻe niʻihi koeʻuhí ne ma mātuʻaki fiefia ke akoʻí. Naʻe hoko ʻa e ngāue fakafaifekau taimi kakató ko ha meʻa fakanatula lahi taha ia kiate au ʻi he māmaní. Naʻá ku ongoʻi taʻefeʻunga mo faingataʻaʻia he taimi ʻe niʻihi, ka naʻe ʻikai ha meʻa ʻe toe fakaofo ange ʻi heʻeku hoko ko ha faifekaú.

Hili ha māhina ʻe valu nai ʻo ʻeku ʻi he ngāué, naʻe ʻomi ha pasikala kiate au mo hoku hoá koeʻuhí naʻe siʻi e kaá. Ne fuoloa ʻeku taʻe heka pasikalá pea naʻe ʻikai te u fakapapauʻi pē te u lava fēfē ʻo tui piva pea heka pasikala, ka naʻá ku fiefia pē ai. Hili ha ngaahi uike, naʻe kamata ke u ongoʻi ʻoku langa hoku faʻahi ʻe taha pea fakataimi pē ʻene langá. Naʻá ku tukunoaʻi pē ia pea hoko atu ʻeku ngāué.

Naʻe fakaʻau ʻo hokohoko pea fakalalahi ange ʻa e langá pea naʻe pau ke ʻave au ʻe hoku hoá ki falemahaki. Naʻe fai ha ngaahi sivi fakafaitoʻo kiate au ka naʻe ʻikai ke ʻilo ʻe he kau toketaá ʻa e tupuʻanga ʻo ʻeku felāngākí.

ʻI he ngaahi uike hono hokó, naʻá ku lotu ki he Tamai Hēvaní ke toʻo ʻa e mamahí pea ne u maʻu mo ha ngaahi tāpuaki ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, ka naʻe fakaʻau ʻo toe kovi ange. Naʻe tatau ai pē hano ueʻi hoku sinó, naʻe kei mamahi pē; naʻe langa maʻu pē. Ka naʻá ku fakakaukau te u lava ʻo anga ki ai pea hoko atu ʻeku ngāué.

Naʻá ku pongia ʻi ha ʻaho ʻe taha ʻi he veʻehalá, ʻo ʻikai te u toe lava ʻo ngaue. Naʻe ʻave au ki falemahaki ʻo fai ha ngaahi sivi ka naʻe ʻikai pē ha ola. Naʻá ku feinga ke tauhi lelei ʻo tangutu pē he ngaahi sea he tauʻanga pasí mo hoku hoá ʻo akoʻi e kakaí ʻi heʻenau tali pasí. Naʻá ku tangutu ʻi he ngaahi lēsoni ʻe niʻihi mo uʻu hoku loungutú ke kātakiʻi e mamahí. Naʻe faifai pē ʻeku fakamālohí peá u toe iku ki falemahaki. Naʻá ku ʻiloʻi kapau te u kei nofo ʻʻo ngāue fakafaifekau, ʻe faifai pē pea toe lahi ange e palopalemá ʻo ʻikai toe lava hano faitoʻo. Naʻá ku maʻu ʻa e talí hili haʻaku lotua lahi ia ʻoku totonu ke u foki ki ʻapi ʻo fakaleleiʻi ʻeku tuʻunga moʻui leleí.

Ko Ha Laka ʻe taha Ki Muʻa

ʻĪmisi
young-adult-studying-scriptures-with-family

ʻI heʻeku ʻiloʻi kuó u foki ʻosi mai ki ʻapí, naʻá ku loto mamahi lahi. Ka naʻá ku feinga hoku lelei tahá ke tauhi ʻeku tuí mo ako e folofolá. Naʻe tali lelei ia ʻe hoku fāmilí, ka naʻe ʻikai ke ʻiloʻi ʻe he niʻihi kehé pe te nau tali fēfē ʻa e tuʻunga naʻá ku ʻi aí. Naʻa nau toutou fai mai ha ngaahi fehuʻi pea naʻe faingataʻa ke mapukepuke ʻeku loto-mamahí. Kaekehe, naʻe taʻeʻamanekina e tā mai ha tangata ʻe taha kiate au ʻo ne talamai naʻe foki vave mai mo hono fohá mei he ngāue fakafaifekaú ʻi ha taimi fuoloa atu. Naʻá ne talamai ʻe malava ʻe he ʻahiʻahi ko ení ʻo fakaʻauha ʻeku tuí mo ʻeku fiefiá pea kuo tuʻo lahi ʻene hoko ia ki ha kau faifekau tokolahi ne foki vave mai mei he ngāue fakafaifekaú. Naʻá ne pehē mai, “Ko e meʻa ke ke manatuʻí, ʻi hoʻo feinga mālohi ke moʻui angatonú, ko ha fakalakalaka maʻu pē ia neongo pe ko e hā e meʻa ʻe hoko ʻoku ʻikai te ke mapuleʻí.”

Naʻe hoko ia ko ʻeku kaveinga ki he taʻu hono hokó, pea ne u fakafalala ki ai. Naʻe ʻikai te u mei lava ʻo lue ʻi ha māhina ʻe valu, ka naʻe kei fakamāuʻi pē au ʻi heʻenau ʻilo naʻá ku foki vave maí. Naʻa nau pehē naʻe ʻi ai e niʻihi ia naʻe toe kovi ange honau tuʻunga moʻui leleí ka naʻa nau ʻosi pē mei he ngāué. Naʻe ʻikai mahino kiate kinautolu ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai te u lava ai ʻo ʻosí, neongo e ngaahi faingataʻaʻia fakafaitoʻó. Naʻe fakamamahi ke fanongo ki he meʻá ni he naʻá ku ʻofa lahi ʻi hoku misioná, ka naʻá ku tui ʻoku ʻi ai ha taumuʻa ʻa e Tamai Hēvaní ki hoku ʻahiʻahiʻí pea ʻe hoko ia ke u laka ai ki muʻa.

Naʻá ku toe foki ki he akó pea kamata ke teiti. Ne u kamata fakatokangaʻi ʻeku fakalakalaká, ka naʻá ku ongoʻi te u kiʻi ongoʻi loto mamahi maʻu pē ʻi heʻeku fakakaukau ki hoku misioná. Naʻe fakamanatu mai ʻe haku kaungāmeʻa ʻe lava ʻe he Fakalelei ʻa e Fakamoʻuí ʻo fakanonga ʻa e mamahí mo e loto ʻitá. Te u lava ʻo fiefia ʻi he taimi te u fakakaukau ai ki hoku misioná ʻi Heʻene tokoní.

Ne u tūʻulutui ʻo lotu ki heʻeku Tamai Hēvaní. Naʻá ku fakamatala kiate Ia kau ki heʻeku mamahí mo ʻeku feinga ke maʻu ha fakamoʻui mo ha fakafiemālié. Naʻá ku kole ke Ne toʻo ʻa e loto ʻita ne u ongoʻí. Hili ʻeku lotú, naʻe fakaava ʻe he ʻEikí ʻa hoku matá ke u fakakaukau ki heʻeku ngāue fakafaifekaú mei Heʻene fakakaukau. Naʻe hoko ʻeku ngāué mo ʻeku foki vave maí fakatouʻosi ko ha konga pē ia ʻo e palani ʻa e ʻEikí ke tokoniʻi au ke u hoko ko e taha ʻokú Ne finangalo ki aí. Naʻá ku lava ʻo ʻiloʻi ʻa e ngaahi mana kuó Ne ʻomi talu ʻeku foki mai ki ʻapí. Naʻe faingataʻa ʻa e fonongá, ka kuó u maʻu ha nonga he taimí ni ʻi heʻeku fakakaukau ki heʻeku foki vave ki ʻapí, he ʻoku ou ʻiloʻi ʻoku finangalo ʻa e ʻOtuá ke u maʻu ʻa e lelei tahá.