Konifelenisi Lahi
Fakaʻaongaʻi ʻa e Faingamālie Kotoa Pē ke Fakamoʻoniʻi ai ʻa Kalaisi
konifelenisi lahi ʻo ʻEpeleli 2023


Fakaʻaongaʻi ʻa e Faingamālie Kotoa Pē ke Fakamoʻoniʻi ai ʻa Kalaisi

ʻOku makatuʻunga ʻa e fiefia moʻoní ʻi heʻetau loto fiemālie ke ʻunu ʻo ofi ange kia Kalaisi pea mamata tonu.

ʻI he taʻu ʻe nima kuohilí mei he ʻahó ni, naʻe hiki ai hotau nimá ke poupouʻi hotau palōfita ʻofeiná, ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ko e Palesiteni ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní―ko e tokotaha lea ia ʻa e ʻEikí ki he kuonga fakaofo ko ʻeni ʻo e tupulakí mo e maʻu fakahaá. ʻOku tau maʻu ha ngaahi fakaafe taʻefaʻalaua meiate Ia, mo talaʻofa mai ha ngaahi tāpuaki nāunauʻia kapau ʻe fakatefito ʻetau moʻuí ʻi hotau Fakamoʻui, ko Sīsū Kalaisí.

Lolotonga ʻeku ngāue mo hoku husepānití ko ha taki fakamisiona ʻi he 2011 ʻi he feituʻu fakaʻofoʻofa ko Kulitipa, Palāsilá, naʻe tatangi ʻeku telefoní lolotonga ha fakataha. Naʻá ku feinga fakavave ke tamateʻi ʻa e telefoní ʻo ʻiloʻi ko e tā mei heʻeku tangataʻeikí. Naʻá ku mavahe fakavavevave mei he fakatahaʻangá ʻo tali atu: “Mālō e lelei, Teti!”

Naʻe fakaʻohovale ʻa e ongo fakamamahi mai hono leʻó: “Mālō e lelei, Poni. ʻOku ʻi ai ha meʻa ʻoku ou loto ke fakahā atu. Naʻe fai hoku sivi pea ʻoku maʻu au ʻe he ALS.”

Naʻá ku kiʻi puputuʻu ʻo pehē atu, “ʻOleva angé! Ko e hā ʻa e ALS?”

Naʻe fakamatalaʻi mai ʻe he tangataʻeikí, “ʻE kei ngāue lelei pē hoku ʻatamaí ka ʻe māmālie pē ʻa e mamatea kotoa hoku sinó.”

Naʻe mahino ʻe uesia heni ʻeku moʻuí ʻi he kamata ke u fefaʻuhi mo e ʻuhinga ʻo e ongoongo fakamamahi ko ʻení. Ka ʻi he ʻaho fakangalongataʻa ko iá, he ʻikai ke toe ngalo ʻene foʻi sētesi fakamuimuʻí ʻi heʻeku moʻuí. Naʻe lea fakamātoato mai ʻeku tangataʻeikí ʻo pehē, “Poni, fakaʻaongaʻi ʻa e faingamālie kotoa pē ke fakamoʻoniʻi ai ʻa Kalaisi.”

Kuó u fakalaulauloto mo lotua ʻa e faleʻi ʻa e Tangataʻeikí. ʻOku ou faʻa fehuʻia pe ʻoku mahino moʻoni kiate au ʻa e mahuʻinga ke ʻoua naʻa teitei tukuange ha foʻi faingamālie ke fakamoʻoniʻi ai ʻa Sīsū Kalaisi.

Hangē ko kimoutolú, ʻoku ou faʻa tuʻu ʻi he Sāpate ʻuluaki ʻo e māhiná ʻo fakamoʻoni kau kia Kalaisi. ʻOku lahi ʻa e taimi kuó u fakamoʻoni ai ki he ngaahi moʻoni ʻo e ongoongoleleí ko ha konga ʻo ha lēsoni. ʻI heʻeku hoko ko ha faifekaú, naʻe mālohi ʻa ʻeku akoʻi ʻa e moʻoní mo fakahaaʻi ʻa e faka-ʻOtua ʻo Kalaisí.

Ka ʻoku fuʻu ongo ange ʻa e kole ia ko ʻení! Naʻe hangē pē ʻokú ne pehē mai, “Poni, ʻoua naʻa tuku ʻa e ngaahi meʻa ʻo e māmaní ke ne ikunaʻi koe! Tuʻu maʻu ʻi hoʻo ngaahi fuakava mo e Fakamoʻuí. Feinga ke maʻu ʻEne ngaahi tāpuakí ʻi he ʻaho kotoa pē, pea ʻe lava ke fakamoʻoniʻi ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní Hono iví mo e mālohí ʻi hoʻo moʻuí!”

ʻOku tau moʻui ʻi ha māmani hinga, ʻo fakataueleʻi ke tau nofo taha ʻi he ngaahi meʻa ʻo e māmaní kae ʻikai ʻi he ngaahi meʻa fakalaumālié. Pea hangē tofu pē ko e kau Nīfaí ʻi he 3 Nīfai 11, ʻoku tau fiemaʻu ʻa Sīsū Kalaisi. Te ke lava ke fakakaukau atu naʻá ke ʻi ai, ʻi ha kakai kuo nau foua ʻa e moveuveú mo ha fuʻu fakaʻauha lahi? Naʻe mei fēfē nai haʻo fanongo ki he fakaafe fakataautaha ʻa e ʻEikí:

“Tuʻu hake pea ʻunuʻunu mai kiate au, koeʻuhí ke mou ʻai homou nimá ki hoku vakavaká, pea ke mou ala foki ki he mataʻi faʻo ʻi hoku nimá mo hoku vaʻé, koeʻuhí ke mou ʻiloʻi ko au … ko e ʻOtua ʻo e māmaní kotoa, pea kuo tamateʻi au koeʻuhí ko e angahala ʻa e māmaní.

“Pea naʻe ʻalu atu ʻa e fuʻu kakaí … taki taha … ʻo nau mamata ʻaki honau matá mo ala ʻaki honau nimá, pea nau ʻiloʻi … mo fakamoʻoniʻi1

Naʻe laka fiefia atu ʻa e kau Nīfaí ke ʻai honau nimá ki Hono vakavaká mo ala ki he mataʻi faʻo ʻi Hono ongo nimá mo e vaʻé, koeʻuhí ke nau fakamoʻoniʻi kiate kinautolu ko e Kalaisí eni. ʻOku tatau pē ia mo e kakai faivelenga tokolahi naʻa tau ako ki ai ʻi he Fuakava Foʻoú ʻi he taʻú ni, naʻa nau tatali fiefia ki he hāʻele mai ʻa Kalaisí. Pea naʻa nau mavahe mei heʻenau ngoué, tēpile ngāué, mo e tēpile kaí ʻo muimui kiate Ia, lolofi atu kiate Ia, haʻofia Ia, mo tangutu mo Ia. ʻOku tau vēkeveke nai ke mamata tonu ʻo hangē ko e kakai tokolahi ʻi he folofolá? ʻOku siʻi ange nai ʻa e ʻaonga ʻo e ngaahi tāpuaki ʻoku tau fekumi ki aí ʻi he ngaahi tāpuaki naʻa nau maʻú?

ʻI he ʻaʻahi tonu ʻa Kalaisi ki he kau Nīfaí ʻi honau temipalé, ko ʻEne fakaafé ke ʻoua naʻa nau tuʻu pē mei he mamaʻó ʻo sio mei ai kiate Ia, ka ke ala mai kiate Ia, ke ongoʻi ʻiate kinautolu pē ʻa e moʻoni ʻo e Fakamoʻui ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. Te tau lava fēfē ʻo ʻunu ʻo ofi feʻunga ke maʻu ha fakamoʻoni fakataautaha kia Sīsū Kalaisi? Mahalo ko e konga eni ʻo e meʻa naʻe feinga ʻeku tangataʻeikí ke akoʻi mai kiate aú. Neongo he ʻikai ke tau maʻu ʻa e fiefia fakatuʻasino tatau naʻe maʻu ʻe kinautolu naʻe ofi mo ʻaʻeva mo Kalaisi lolotonga ʻEne ngāue ʻi he māmaní, ka te tau lava ke aʻusia Hono mālohí ʻo fakafou ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní ʻi he ʻaho kotoa pē! Te tau lava ʻo aʻusia ʻi he lahi taha ʻoku tau fiemaʻu ai Hono mālohí ʻi he ʻaho kotoa pē!

Kuo akoʻi lahi au ʻe he kau finemui ʻi he funga ʻo e māmaní kau ki he fekumi kia Kalaisí mo hono maʻu ha fakamoʻoni fakaʻaho, mo fakataautaha kiate Ia. Tuku ke u vahevahe atu ʻa e fakakaukau poto ʻa ha toko ua ʻo kinautolu:

Naʻe sio maʻu pē ʻaLivi ʻi he konifelenisi lahí talu ʻene tupu. Ko hono moʻoní, ʻoku nau angamaheni ʻaki ʻa e sio maʻu pē mo hono fāmilí ʻi he foʻi fakatahaʻanga ʻe nimá. ʻI he kuohilí, ko e konifelenisí kia Livi ko e tā kohikohi pē ʻi he pepá pe ko e lahi ange pē ʻa e tulemohé. Ka naʻe makehe ʻa e konifelenisi lahi ko ʻeni ʻo ʻOkatopa ʻi he taʻu kuo ʻosí. Naʻe hoko ia ko ha meʻa fakataautaha.

ʻI he taimi ko ʻení, naʻe fili ʻe Livi ke ne hoko ko ha tokotaha ʻokú ne maʻu tokoni mei he konifelenisí. Naʻá ne tamateʻi ʻa e tatangí ʻi heʻene telefoní peá ne hiki ʻa e ngaahi ueʻi mei he Laumālié. Naʻá ne ofo ʻi heʻene ongoʻi ʻa e ngaahi meʻa pau naʻe finangalo ʻa e ʻOtuá ke ne fanongo ki ai mo fakahokó. Naʻe hoko ha liliu lahi ki heʻene moʻuí meimei ʻi he taimi pē ko iá.

Naʻe fakaafeʻi ia ʻe hono ngaahi kaungāmeʻá ʻi ha ngaahi ʻaho kimui ai ki ha faiva naʻe taʻefeʻunga. Naʻá ne pehē, “Naʻá ku kei manatuʻi lelei pē ʻa e ongo mo e pōpoaki ʻo e konifelenisí, pea naʻe ʻikai ke u tali ʻenau fakaafé.” Naʻá ne toe maʻu foki ʻa e lotolahi ke vahevahe ʻene fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí ʻi hono uōtí.

Hili ʻa e ngaahi meʻá ni, naʻá ne pehē, “Ko e meʻa fakaofó, ʻi heʻeku fanongo ki heʻeku fakamoʻoni ko Sīsuú ʻa e Kalaisí, naʻá ku ongoʻi hono fakamoʻoniʻi ia kiate au ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní.”

Naʻe ʻikai ke fakamuʻomuʻanima pē ʻa e tokanga ʻa Livi ki he konifelenisí; ka naʻá ne ngāue mālohi ʻi he ʻatamai mo e laumālie ʻo fakamālohia ai ʻene fakamoʻoni ki he Fakamoʻuí.

Pea ko e tokotaha hokó, ko Meti. ʻI he taimi naʻe ʻikai ke toe ʻalu ai hono fāmilí ki he lotú, naʻe puputuʻu ʻa Meti pea ʻikai ʻiloʻi pau ʻa e meʻa ke ne faí. Naʻá ne toki fakatokangaʻi ʻoku puli ha meʻa mahuʻinga. Ko ia ai, naʻe kamata ʻalu tokotaha pē ʻa Meti ki he lotú ʻi hono taʻu 13. Neongo ʻa e faʻa faingataʻa mo taʻefakafiemālie ʻene ʻalu tokotahá, naʻá ne ʻiloʻi te ne maʻu ʻa e Fakamoʻuí ʻi he lotú pea naʻá ne loto ke ʻi he feituʻu te Ne ʻi aí. Naʻá ne pehē, “Naʻe ongoʻi ʻe hoku laumālié ha nonga ʻi he lotú.”

Naʻe fakafiemālieʻi pē ʻa Meti ʻe he foʻi moʻoni kuo ʻosi silaʻi fakataha hono fāmilí ki ʻitāniti. Naʻe kamata ke ne ʻalu ki he lotú mo hono fanga tuongaʻane īkí pea nau ako ʻa e folofolá ʻi ʻapi. Naʻe iku ʻo kau mai mo ʻene faʻeé. Naʻe fakahā ange ʻe Meti ki heʻene faʻeé ʻene fakaʻamu ke ʻalu ʻo ngāue fakafaifekau mo kole ki heʻene faʻeé pe ʻe mateuteu ke na ʻalu ki he temipalé.

ʻOku ʻi he MTC ʻa Meti ʻi he ʻahó ni. ʻOkú ne ngāue fakafaifekau. ʻOkú ne fakamoʻoniʻi ʻa Kalaisi. Naʻe tokoni ʻene sīpingá ke tataki lōua mai ai ʻene ongomātuʻá ke na foki ki he temipalé mo foki kia Kalaisi.

Pea hangē pē ko Livi mo Metí, ʻi heʻetau fili ke kumi kia Kalaisí, ʻe fakamoʻoni ʻa e Laumālié kiate Ia ʻi ha ngaahi tūkunga kehekehe. ʻOku hokosia ʻa e ngaahi fakamoʻoni ko ʻeni ʻa e Laumālié ʻi heʻetau ʻaukai, lotu, tatali, mo laka atu ki muʻa. ʻOku tupulaki ʻetau ofi ange kia Kalaisí ʻi he moihū hokohoko ʻi he temipalé, fakatomala fakaʻahó, ako ʻa e ngaahi folofolá, ʻalu ki he lotú mo e seminelí, fakalaulauloto ki hotau tāpuaki fakapēteliaké, feʻunga mo taau ʻi hono maʻu ʻa e ngaahi ouaú, mo tauhi ʻa e ngaahi fuakava toputapú. ʻOku hanga ʻe he ngaahi meʻá ni kotoa ʻo fakaafeʻi mai ʻa e Laumālié ke ne fakamaama hotau ʻatamaí, pea ʻomi ha malu mo e hao lahi ange. Ka ʻoku tau tauhi nai kinautolu ko ha ngaahi faingamālie toputapu ke fakamoʻoniʻi ai ʻa Kalaisi?

Kuo tuʻo lahi haʻaku ʻalu ki he temipalé, ka ʻi he taimi ʻoku ou moihū ai ʻi he fale ʻo e ʻEikí, ʻokú ne liliu au. Taimi ʻe niʻihi ʻi he lolotonga ʻa e ʻaukaí, ʻoku ʻikai ha aʻusia fakalaumālie, pea ʻi ai ʻa e taimi ʻe niʻihi, ʻoku ou aʻusia ha fiefia mo ha taumuʻa faka-Laumālie. Ko e taimi ʻe niʻihi kuó u toutou lea ʻaki ʻa e lotu tatau mo angamaheni, ka kuó u toe lava foki ke vilitaki ke maʻu ha fakahinohino mei he ʻEikí ʻo fakafou ʻi he lotú

ʻOku ʻi ai ʻa e mālohi ʻi hono ngaohi ʻa e ngaahi tōʻonga toputapú ni ke ʻoua naʻa hangē pē ha lisi vakaiʻí, kae lahi ange ʻene hoko ko ha fakamoʻoní. Ko e ngāué ʻe fakahoko māmālie, ka ʻe tupulaki ia ʻi he fie kau atu fakaʻahó pea mo e ngaahi aʻusia mahuʻinga mo Kalaisí. ʻI heʻetau toutou fakaʻaongaʻi ʻEne akonakí, ʻoku tau maʻu leva ha fakamoʻoni kiate Ia; ʻoku tau fakatupulaki ha vā fetuʻutaki mo Ia mo ʻetau Tamai ʻi Hēvaní. ʻOku kamata leva ke tau hangē ko Kinauá.

ʻOku fokotuʻu ʻe he filí ha fakafeʻātungia lahi ke ne fakafaingataʻaʻiaʻi ʻa e fanongo ki he leʻo ʻo e ʻEikí. He ʻikai ke holo ʻa e fakafeʻātungia ʻi hotau māmaní, ʻetau ngaahi faingataʻaʻiá, hotau tūkungá, ka kuo pau ke tau fiekaia mo fieinua ki he ngaahi meʻa ʻa Kalaisí ke “fanongo [lelei] kiate Ia”.2 ʻOku fiemaʻu ke tau maʻu ha ʻulungaanga fakaākonga mo ha fakamoʻoni ʻoku mahino moʻoni ai ʻa ʻetau falala ki hotau Fakamoʻuí ʻi he ʻaho takitaha.

Ko e taʻu eni ʻe 11 ʻa e mole ʻeku tangataʻeikí, ka ʻoku kei ongo pē ʻene ngaahi lea kiate au. “Poni, fakaʻaongaʻi ʻa e faingamālie kotoa pē ke fakamoʻoniʻi ai ʻa Kalaisi.” ʻOku ou fakaafeʻi atu ke tau kau ʻi hono tali ʻa e fakaafe ko ʻení. Kumi kia Kalaisi ʻi he feituʻu kotoa pē―pea ʻoku ou palōmesi atu ʻokú Ne ʻi ai!3 ʻOku makatuʻunga ʻa e fiefia moʻoní ʻi heʻetau loto fiemālie ke ʻunu ʻo ofi ange kia Kalaisi pea mamata tonu.

ʻOku tau ʻiloʻi ʻi he ngaahi ʻaho fakaʻosí ʻe, “peluki ʻa e tui kotoa pē, pea fakahā ʻe he ʻelelo kotoa pē” ko Sīsū ʻa e Kalaisí.4 ʻOku ou lotua ʻa e fakamoʻoni ko ʻení ke hoko ko ha aʻusia angahameni mo fakanatula maʻatautolu ʻi he taimí ni—pea te tau toʻo ʻa e faingamālie kotoa pē ke fakamoʻoni ʻi he loto fiefia: ʻoku moʻui ʻa Sīsū Kalaisi!

ʻOku ou ʻofa lahi ʻiate Ia. ʻOku tau houngaʻia ʻi Heʻene Fakalelei Taʻengatá ʻa ia kuó ne ʻai ke “malava ai ʻa e moʻui taʻengatá pea hoko ʻo moʻoni ʻa e moʻui taʻe-faʻa-maté ki he taha kotoa [ʻo kitautolu].”5 ʻOku ou fakamoʻoni ki he angaʻofa mo e nāunauʻia ʻa hotau Fakamoʻuí ʻi Hono huafa toputapú, ko Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.