Konifelenisi Lahi
Ko ʻEne Fānau Kitautolu
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2023


Ko ʻEne Fānau Kitautolu

ʻOku tau maʻu ʻa e tupuʻanga fakalangi mo e tuʻunga malava taʻefakangatangata tatau ʻo fakafou ʻi he ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí.

ʻOkú ke manatu ki he aʻusia naʻe maʻu ʻe he palōfita ko Samuelá ʻi hono fekauʻi ia ʻe he ʻEikí ki he fale ʻo Sesé ke pani ʻa e tuʻi foʻou ʻo ʻIsilelí? Naʻe mamata ʻa Samuela kia ʻIliape, ko e foha lahi ʻo Sesé. Hangē naʻe kaukaua ʻa ʻIliape pea fotu ʻo hangē ha takí. Naʻe mamata ki ai ʻa Samuela pea vave ʻene aofangatukú. Ta ko ha aofangatuku hala ia, pea akoʻi ʻe he ʻEikí ʻa Samuela: “ʻOua naʻá ke mamata ki hono matá, pea ki he māʻolunga ʻo hono sinó; … he ʻoku sio ʻa e tangatá ki he anga ʻoku hā ʻi tuʻá, ka ʻoku ʻafioʻi ʻe [he ʻEikí] ʻa e lotó.”1

ʻOkú ke manatu ki he aʻusia ʻa e ākonga ko ʻAnanaiá ʻi he taimi naʻe fekauʻi ai ia ʻe he ʻEikí ke tāpuakiʻi ʻa Saulá? Naʻe ongoongoa ʻa Saula, pea naʻe fanongo ʻa ʻAnanaia fekauʻaki mo Saula pea mo e taʻeʻofa mo e tōtuʻa ʻene fakatangaʻi ʻa e Kāingalotú. Naʻe fanongo ʻa ʻAnanaia peá ne vave ke aofangatuku, mahalo ʻoku ʻikai totonu ke ne faingāue kia Saula. Ta ko ha aofangatuku hala ia, pea akoʻi ʻe he ʻEikí ʻa ʻAnanaia, “Ko ha meʻangāue ia kuo fili maʻaku, ke fakahā hoku huafá ki he ngaahi Senitailé, mo e ngaahi tuʻí, pea mo e fānau ʻa ʻIsilelí.”2

Ko e hā ʻa e palopalema ʻa Samuela mo ʻAnanaia ʻi he ongo tūkunga ko ʻení? Naʻá na mamata ʻaki hona matá pea fanongo ʻaki hona telingá, pea ko hono olá, naʻá na fakamaauʻi ʻa e niʻihi kehé ʻo makatuʻunga ʻi he fōtungá mo e meʻa naʻá na fanongo aí.

ʻI he mamata ʻa e kau tangata tohí mo e kau Fālesí ki he fefine naʻe moʻua ʻi he tono tangatá, ko e hā naʻa nau mamata ki aí? Ko ha fefine kovi, ko ha taha faiangahala naʻe taau ke mate. ʻI he ʻafio ʻa Sīsū kiate iá, ko e hā naʻá Ne ʻafioʻí? Ko ha fefine naʻá ne moʻulaloa fakataimi ki he vaivai ʻo e kakanó ka ʻe lava ke toe fakafoki mai ia ʻo fakafou ʻi he fakatomalá mo ʻEne Fakaleleí. ʻI he mamata ʻa e kakaí ki he ʻeikitau naʻe puke ʻene tamaioʻeikí, ko e hā naʻa nau mamata ki aí? Mahalo naʻa nau mamata ki ha tokotaha ʻoku hū noaʻia atu, ko ha muli, ko ha taha ke fehiʻanekinaʻi. ʻI he ʻafio ʻa Sīsū kiate iá, ko e hā naʻá Ne ʻafioʻí? Ko ha tangata naʻe hohaʻa ki he lelei ʻa ha mēmipa ʻi hono falé, naʻe fekumi ki he ʻEikí ʻi he loto-tauʻatāina mo e tui. ʻI he mamata ʻa e kakaí ki he fefine naʻe ʻau totó, ko e hā naʻa nau mamata ki aí? Mahalo ko ha fefine taʻemaʻa, ko ha fefine liʻekina ke nau fakaʻehiʻehi mei ai. ʻI he ʻafio ʻa Sīsū kiate iá, ko e hā naʻá Ne ʻafioʻí? Ko ha fefine mahamahaki, tuenoa mo liʻekina koeʻuhí ko ha ngaahi tūkunga naʻe ʻikai ke ne puleʻi, naʻe siʻi fakaʻamu ke fakamoʻui ia pea mo toe tali lelei ia.

ʻI he tūkunga kotoa pē, naʻe ʻafioʻi ʻe he ʻEikí ʻa e niʻihi fakafoʻituitui ko ʻení ʻi honau tuʻunga moʻoní peá Ne tokoniʻi kinautolu takitaha. Hangē ko ia naʻe fakahaaʻi ʻe Nīfai mo hono tokoua ko Sēkopé:

“ʻOkú ne fakaafeʻi ʻa kinautolu kotoa pē ke nau haʻu kiate ia … , pe ko ha ʻuliʻuli pe hinehina, pe ko ha pōpula pe tauʻatāina, pe ko ha tangata pe fefine; pea ʻokú ne manatuʻi ʻa e kau hītení; pea ʻoku tatau ʻa e kakai fulipē ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.”3

“ʻOku mahuʻinga tatau ʻa e tokotaha kotoa pē ʻi hono ʻaó ʻo hangē ko e taha kehé.”4

ʻOfa ke ʻoua naʻa tau tuku ke takihalaʻi kitautolu ʻe hotau matá, telingá, pe ngaahi manavasiʻí, ka ke fakaava hotau lotó mo e ʻatamaí pea tokoni tauʻatāina kiate kinautolu ʻoku tau feohí ʻo hangē ko ia naʻá Ne faí.

ʻI he ngaahi taʻu kuohilí, naʻe maʻu ʻe hoku uaifi ko ʻIsapelá ha ngāue fakaetauhi makehe. Naʻe kole ange ke ne ʻaʻahi ki ha uitou toulekeleka ʻi homau uōtí, ko ha fineʻofa naʻá ne faingataʻaʻia fakaemoʻui lelei pea naʻe hoko ʻene taʻelatá ko ha meʻa fakamamahi ki heʻene moʻuí. Naʻe toho tāpuni hono puipuí; naʻe ʻefiʻefi hono falé; naʻe ʻikai ke ne loto ke ʻaʻahi ange ha taha mo ne fakamahinoʻi “ʻoku ʻikai ha meʻa te u lava ʻo fai maʻa ha taha.” Naʻe tali taʻeueʻia ange ʻa ʻIsapela, “ʻIo, ʻoku ʻi ai! Te ke lava ʻo fai ha meʻa maʻamautolu ʻaki haʻo fakaʻatā ke mau ʻaʻahi mai kiate koe.” Ko ia, naʻe ʻaʻahi ʻa ʻIsapela kiate ia ʻi he faivelenga.

Hili ha taimi mei ai, naʻe tafa ʻa e vaʻe ʻo e fefine leleí ni, ʻo fiemaʻu ai ke fetongi e meʻa haʻi laveá ʻi he ʻaho kotoa pē, ko ha meʻa naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fakahoko ʻiate ia pē. Naʻe ʻalu ʻa ʻIsapela ki hono ʻapí ʻi ha ngaahi ʻaho lahi, ʻo fufulu hono vaʻé, pea fetongi e ngaahi haʻi laveá. Naʻe ʻikai ke ne teitei palakūʻia; naʻe ʻikai ke ne teitei pehē naʻe namu haʻahaʻa. Ko e meʻa pē naʻá ne mamata ki aí ko ha ʻofefine fakaʻofoʻofa ʻo e ʻOtuá ʻokú ne fiemaʻu ha ʻofa mo ha tokanga.

ʻI he fakalau ʻa e ngaahi taʻú, kuo tāpuekina au mo ha niʻihi kehe tokolahi ʻe he meʻafoaki ʻa ʻIsapela ke vakai ʻo hangē ko e ʻafio mai ʻa e ʻEikí. Tatau ai pē pe ko e palesiteni fakasiteikí koe pe taha talitali kakai ʻi he uōtí, tatau ai pē pe ko e tuʻi koe ʻo ʻIngilaní pe nofo ʻi ha palepale, pe ʻokú ke lea ʻaki ʻene leá pe lea kehe, tatau ai pē pe ʻokú ke tauhi kotoa ʻa e ngaahi fekaú pe fāinga mo ha niʻihi, te ne tokoniʻi koe ʻaki hono lelei tahá. ʻOku ʻikai mahuʻinga kiate ia ʻa e tuʻunga fakaʻekonōmiká, lanu ʻo e kilí, puipuituʻa fakafonuá, tangataʻi fonuá, tuʻunga māʻoniʻoní, tuʻunga fakasōsialé, pe ko ha toe fakaʻilonga pe hingoa kehe ʻoku ʻilo ʻaki koe. ʻOkú ne vakai ʻaki hono lotó; ʻokú ne mamata ki he fānau ʻa e ʻOtuá ʻi he tokotaha kotoa pē.

Naʻe akonaki ʻa Palesiteni Lāsolo M. Nalesoni ʻo pehē:

“ʻOku fiefia e filí ʻi he ngaahi fakahingohingoá he ʻoku nau vahevahe kitautolu mo fakangatangata e anga ʻetau fakakaukau kiate kitautolú mo e niʻihi kehé. He toki meʻa fakamamahi ʻa e taimi ʻoku tau fakaʻapaʻapaʻi ai e ngaahi hingoá ʻo lahi ange ia ʻi heʻetau fefakaʻapaʻapaʻaki ʻa kitautolú.

ʻE lava ke iku e fakahingohingoá ki he loto-fakamāú mo e tāufehiʻá. ʻOku fakamamahi ki hotau Tupuʻangá ha faʻahinga ngaohikovia pē pe tāufehiʻa ki ha taha koeʻuhí ko e fonuá, matakalí, tuʻunga tangata pe fefiné, tuʻunga fakaakó, anga fakafonuá, pe ko ha ngaahi meʻa kehe pē ʻoku ʻiloʻi ʻaki kinautolu!”5

ʻOku ʻikai ko e lea faka-Falaniseé ʻokú ne tala aú; he ko e feituʻu ia naʻe fāʻeleʻi ai aú. ʻOku ʻikai ko e kili hinehiná ʻokú ne tala ko hai aú; he ko e lanu ia ʻo hoku kilí. ʻOku ʻikai ko e palōfesá ʻokú ne tala ko hai aú; he ko e meʻa ia naʻá ku fai ke tokoniʻi ai hoku fāmilí. ʻOku ʻikai ko e Fitungofulu Taki Māʻolungá ʻokú ne tala ko hai aú; he ko e fatongia ia ʻoku ou fua ʻi he puleʻangá ʻi he taimi ní.

Hangē ko hono fakamanatu mai ʻe Palesiteni Nalesoní, “Ko e ʻuluaki mo e mahuʻinga tahá,” ko ha “fānau [au] ʻa e ʻOtuá.”6 ʻOku pehē pē mo koe, pea pehē ki he kakai kehe kotoa pē ʻoku tau feohí. ʻOku ou lotua ke tau maʻu ha loto-houngaʻia lahi ange ʻi he foʻi moʻoni fakaʻofoʻofa ko ʻení. ʻOkú ne liliu ʻa e meʻa kotoa pē!

Mahalo pē naʻe ohi hake kitautolu ʻi ha ngaahi anga fakafonua kehekehe; ʻe lava ke tau haʻu mei ha ngaahi tūkunga fakasōsiale mo fakaʻekonōmika kehekehe; ʻe lava ke kehekehe lahi hotau tukufakaholo fakamatelié, kau ai hotau fonua tupuʻangá, lanu ʻo e kilí, meʻakaí, tui fakapolitikalé, mo e alā meʻa peheé. Ka ko ʻEne fānau kitautolu, ʻa kitautolu kotoa, ʻo ʻikai ha fakaʻatā makehe. ʻOku tau maʻu ʻa e tupuʻanga fakalangi mo e tuʻunga malava taʻefakangatangata tatau ʻo fakafou ʻi he ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí.

Naʻe fakalea ia ʻe C. S. Luisi ʻi he foungá ni: “Ko ha meʻa mahuʻinga ia ke nofo ʻi ha sōsaieti ʻo ha kakai ʻe ala hoko ko e ngaahi ʻotua, ke manatuʻi ko e tokotaha taʻeoli taha ʻokú ke talanoa mo iá, ʻe lava ke hoko ia ʻi ha ʻaho ko ha tokotaha maʻongoʻonga, he kapau naʻá ke ʻiloʻi ia he taimí ni, naʻá ke meimei fakahehema ke angalelei ki ai. … ʻOku ʻikai ha kakai angamaheni ia. Kuo teʻeki ai ke ke pōtalanoa koe mo ha tokotaha matelie. Ko e ngaahi puleʻangá, anga fakafonuá, ngaahi ʻātí, mo e sivilaisé—ʻoku fakamatelie, pea ko ʻenau ngāué fakatatau kiate kitautolú ʻoku hangē ha kiʻi namú. Ka ko e kakai maʻongoʻongá ē ʻoku tau tūkuhua, ngāue, mali, lumaʻi mo kākaaʻí.”7

Kuo maʻu ʻe homau fāmilí ha faingamālie ke nofo ʻi ha ngaahi fonua mo ha ngaahi anga fakafonua kehekehe; kuo tāpuekina ʻema fānaú ke mali ki ha ngaahi matakali kehekehe. Kuó u ʻiloʻi ko e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí ʻa e fakapalanisi maʻongoʻongá. ʻI heʻetau tali moʻoni iá, “ʻOku fakamoʻoni ʻe he Laumālie pē ko iá mo hotau laumālié, ko e fānau ʻa e ʻOtuá ʻa kitautolu.”8 ʻOku fakatauʻatāinaʻi kitautolu ʻe he moʻoni fakaofo ko ʻení, pea ko e ngaahi fakahingoa mo e ngaahi faikehekehe kotoa pē te ne ala uesia kitautolu mo hotau ngaahi vā fetuʻutakí ʻoku “mole atu ia [ʻia] … Kalaisi.”9 ʻOku mahino vave ai ko kitautolú, pea pehē ki he niʻihi kehé, “ʻoku ʻikai ko e kau muli mo e kau ʻaunofo … ka ko e kaungā kolo mo e kāinga māʻoniʻoni, pea mo e fale ʻo e ʻOtuá.”10

Ne u fanongo kimuí ni ki hano ui ʻa e meʻa ko ʻení ʻe ha palesiteni fakakolo ʻo ha taha ʻo hotau ngaahi ʻiuniti lea fakafonua kehekehé, ʻo hangē ko ia kuo fai ʻe ʻEletā Kēleti W. Kongó, ko e haʻisia ki he fuakavá.11 He foʻi fakakaukau fakaʻofoʻofa moʻoni! ʻOku tau kau ki ha falukunga kakai ʻoku feinga kotoa ke fokotuʻu ʻa e Fakamoʻuí mo ʻenau ngaahi fuakavá ko e uho ʻo ʻenau moʻuí pea moʻui fiefia ʻaki ʻa e ongoongoleleí. Ko ia ai, ʻoua te tau fesiofaki ʻi he tuʻunga taʻe-kakato ʻo e moʻui fakamatelié, he ʻoku fakatupulaki ʻe he ongoongoleleí ʻa e anga ʻetau vakaí mo tuku ke tau fevakaiʻaki ʻi he ngaahi sioʻata taʻe-ha-mele mo tuʻu maʻu ʻo ʻetau ngaahi fuakava toputapú. ʻI heʻetau fai iá, ʻoku tau kamata leva ke siʻaki ʻetau loto-fakamaau mo taʻetotonu fakanatula ki he niʻihi kehé, ʻa ia ʻe tokoni foki ke fakasiʻisiʻi ʻenau loto-fakamaau mo taʻetotonu kiate kitautolú,12 ʻi ha founga haohaoa fakaʻofoʻofa. ʻIo, ʻoku tau muimui ki he fakaafe ʻa hotau palōfita ʻofeiná: “Siʻoku ngaahi tokoua mo e tuofāfine ʻofeina, ʻoku mahuʻinga moʻoni ʻa e founga ʻetau fetauhiʻakí! ʻOku mahuʻinga ʻaupito ʻa e anga ʻo ʻetau talanoa ki he niʻihi kehé pea fekauʻaki mo kinautolu ʻi ʻapi, ʻi he lotú, ʻi he ngāué, pea ʻi he ʻinitanetí. ʻI he ʻaho ní, ʻoku ou kole kiate kitautolu ke tau feohi mo e niʻihi kehé ʻi ha founga māʻolunga mo māʻoniʻoni ange.”13

ʻI he efiafí ni, ʻi he laumālie ʻo e fakaafe ko iá, ʻoku ou fie tānaki atu ʻeku fakapapaú ki he fakapapau ʻa ʻetau fānau Palaimeli fakaʻofoʻofá:

[Ka ʻoku ʻikai ke ke lue ʻo hangē ko e tokolahi ʻo e kakaí,

ʻE sītuʻa ha kakai ʻe niʻihi meiate koe,

He ʻikai te u pehē! He ʻikai!

Ka ʻikai ke ke lea ʻo hangē ko e tokolahi ʻo e kakaí,

ʻE lauʻi mo kataʻi koe ʻe ha kakai,

He ʻikai te u pehē! He ʻikai!

Te u fononga mo koe. Te u talanoa mo koe.

Ko e founga ia ʻo e fakahā ʻeku ʻofá.

Naʻe ʻikai sītuʻa ʻa Sīsū mei ha taha.

Naʻá Ne ʻofa ʻi he taha kotoa pē.

Pea te u pehē! Mo au!]14

ʻOku ou fakamoʻoni ko Ia ʻoku tau ui ko ʻetau Tamai Hēvaní ko ʻetau Tamaí ia, ʻokú Ne ʻofa ʻiate kitautolu, ʻokú Ne ʻafioʻi lelei ʻEne fānaú takitaha, pea ʻokú Ne tokanga moʻoni ki he tokotaha kotoa, pea ʻoku tau tatau kotoa pē kiate Ia. ʻOku ou fakamoʻoni ko e anga ʻo ʻetau fetauhiʻakí ko hano fakahaaʻi fakahangatonu ia ʻo ʻetau mahino mo e houngaʻia ʻi he feilaulau maʻongoʻonga mo e Fakalelei ʻa Hono ʻAlo, ko hotau Fakamoʻui ko Sīsū Kalaisí. ʻOku ou lotua ke tau hangē pē ko Iá ʻo ʻofa ki he niʻihi kehé he ko e meʻa totonu ia ke faí, kae ʻikai koeʻuhí ʻoku nau fai ʻa e meʻa ʻoku totonú pe feʻunga mo e “anga” ʻo e vakaí. ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.