Konifelenisi Lahi
ʻEiki, ʻOku Mau Fie Mamata kia Sīsū
konifelenisi lahi ʻo ʻOkatopa 2023


ʻEiki, ʻOku Mau Fie Mamata kia Sīsū

ʻOku tau fiemaʻu ke mamata kia Sīsū ki Hono tuʻunga totonú pea mo ongoʻi ʻa ʻEne ʻofá.

Fofonga-Kui

ʻI ha ʻaho ʻe taha ʻi he faʻahitaʻu failau ʻo e 1945, naʻe ake hake ai ha tangata kei talavou ʻi ha falemahaki fakakautau. Naʻá ne monūʻia ke kei moʻui—naʻe fanaʻi ia ʻi hono tuʻa telingá, ka naʻe tafa ia ʻe he kau toketaá, pea kuó ne lava ʻo lue mo talanoa lelei.

Ko e fakamamahí, he naʻe maumauʻi ʻe he foʻi mahafú ʻa e konga ʻo hono ʻutó ʻa ia ʻokú ne fakatokangaʻi ʻa e ngaahi fofongá. Naʻá ne vakai ki hono uaifí naʻe ʻikai ke ne fakatokangaʻi ia; naʻe ʻikai ke ne lava ʻo fakatokangaʻi ʻene faʻeé tonu. Naʻa mo e fofonga naʻá ne vakai ki ai ʻi he sioʻatá naʻe sola ia kiate ia—naʻe ʻikai ke ne lava ʻo tala pe ko ha tangata pe ko ha fefine nai ia.1

Kuó ne fofonga-kui—ko ha mahaki ʻokú ne uesia ha kakai ʻe lauimiliona.2

Ko e kakai ʻoku fuʻu tōtuʻa ʻenau fofonga-kuí ʻoku nau feinga ke ʻiloʻi ʻa e niʻihi kehé ʻaki haʻanau ako maʻuloto ha ngaahi lao—ko ha lao ke fakatokangaʻi ai ha ʻofefine ʻaki ʻa e sīpinga ʻileʻila ʻo hono fofongá pe ʻilo ha kaungāmeʻa ʻaki ʻa e totoho ʻo ʻene lué.

Tupu Haké

Ko e talanoa ʻeni hono uá, ʻoku ongo ia kiate au: ʻI heʻeku kei siʻí, naʻá ku faʻa fakakaukau maʻu pē ko ʻeku faʻeé ko e tokotaha faʻu laó ia. Naʻá ne fili ʻa e taimi ʻe lava ke u vaʻinga aí pea mo e taimi naʻe pau ke u mohe aí pe, ko e kovi angé, ʻa e taimi ke u taʻataʻaki ai ʻa e vaó.

Naʻá ne ʻofa moʻoni ʻiate au. Ka naʻe lahi ange pē ʻa e taimi naʻá ku vakai ai kiate ia ko e “Tokotaha Kuo Pau ke Talangofua Ki Aí” pea ʻoku ou ongoʻi mā.

Naʻá ku toki sio ʻo ʻilo hono tuʻunga moʻoní ʻi he hili ha ngaahi taʻu mei ai. ʻOku ou ongoʻi mā ʻi he ʻikai ke u teitei ʻiloʻi moʻoni ʻa ʻene feilaulaú pe fifili ki he ʻuhinga naʻá ne tui ai ʻa e piva motuʻa tatau pē ʻe ua ʻi ha ngaahi taʻu lahí (ka u maʻu ʻe au ha vala foʻou ki he akó) pe ko e ʻuhinga naʻá ne fuʻu ongosia ai ʻi he fakaʻosinga ʻo e ʻahó peá ne vēkeveke ke u mohe efiafiá.

Mahalo Pē ʻOku Tau Fofonga-Kui

Mahalo kuo mou fakatokangaʻi ko e ongo talanoa ko ʻení ko ha talanoa pē ia ʻe taha—ko hono moʻoní, naʻe taʻu lahi ʻa ʻeku fofonga-kuí. Naʻe ʻikai ke u lava ʻo sio ki heʻeku faʻeé ko ha tokotaha moʻoni. Naʻá ku sio pē ki heʻene ngaahi laó kae ʻikai ke u sio ki heʻene ʻofá.

ʻOku ou talanoa atu ʻa e ongo talanoa ko ʻení ke fakamahinoʻi ha foʻi meʻa ʻe taha: mahalo ʻokú ke ʻiloʻi ha taha (mahalo ko koe ʻa e tokotaha ko iá) ʻokú ne fuesia ha faʻahinga ʻo e fofonga-kui fakalaumālié.

Mahalo ʻokú ke fefaʻuhi ke vakai ki he ʻOtuá ko ha Tamai ʻofa. Mahalo ʻokú ke hanga ki he langí pea ʻoku ʻikai ke ke sio ki ha fofonga ʻo e ʻofa mo e ʻaloʻofá ka ko ha fatunga lao pē kuo pau ke ke talangofua ki ai ʻi hoʻo fonongá. Mahalo ʻokú ke tui ʻoku pule ʻa e ʻOtuá ʻi Hono ngaahi langí, ʻoku folofola mai ʻi Heʻene kau palōfitá, pea ʻoku ʻofa ʻi ho tuofefiné, ka ʻokú ke fifili fakapulipuli pe ʻokú Ne ʻofa nai ʻiate koe.3 Mahalo kuó ke ongoʻi ʻokú ke piki ki he vaʻa ukameá ka kuo teʻeki ke ke ongoʻi ʻa e ʻofa hoʻo Fakamoʻuí ʻa ia ʻoku fakatau ki ai [ʻa e vaʻa ukameá].4

ʻOku ou mahalo ʻokú ke ʻilo ha kakai peheni koeʻuhí naʻe fuoloa taʻu ʻa ʻeku hoko ko ha tokotaha pehení—naʻá ku fofonga-kui fakalaumālie.

Naʻá ku fakakaukau ko ʻeku moʻuí ko e muimui pē ki he ngaahi laó mo e aʻusia ʻa e ngaahi tuʻunga moʻui māʻolungá. Naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻofa haohaoa ʻa e ʻOtuá ʻiate kimoutolu ka naʻe ʻikai ke u ongoʻi ia ʻe au. ʻOku ou faka-meʻapangoʻia he naʻá ku fakakaukau lahi ange ki he ʻalu ki hēvaní ʻi heʻeku feohi mo ʻeku Tamai Hēvaní.

Kapau ʻokú ke hangē ko aú ʻo fakangalingali pē ʻi he taimi ʻe niʻihi ke hiva kae ʻikai “hiva ʻaki ʻa e hiva ʻo e ʻofa huhuʻí,”5 ko e hā leva ʻa e meʻa ʻe lava ke tau faí?

Hangē ko e fakamanatu mai ʻe Palesiteni Lāsolo M. Nalesoní, ko Sīsū maʻu pē ʻa e talí.6 Pea ko ha ongoongo fakafiefia moʻoni ia.

ʻEiki, ʻOku Mau Fie Mamata kia Sīsū

ʻOku ʻi ai ha veesi nounou ʻi he tohi Sioné ʻoku ou saiʻia ai. ʻOku talanoa ia fekauʻaki mo ha kakai mei tuʻa naʻa nau omi ki ha ākonga mo ha kole mahuʻinga. Naʻa nau pehē, “ʻEiki, ʻoku mau fie mamata kia Sīsū.”7

Ko e meʻa ia ʻoku tau fiemaʻu kotoá—ʻoku tau fiemaʻu ke mamata kia Sīsū ki Hono tuʻunga totonú pea mo ongoʻi ʻa ʻEne ʻofá. ʻOku totonu ke hoko ʻeni ko e ʻuhinga ʻoku tau fai ai ʻa e meʻa lahi ʻi he Siasí—pea pehē foki ki he houalotu sākalamēniti kotoa pē. Kapau ʻokú ke fifili pe ko e hā ʻa e faʻahinga lēsoni ke akoʻí, ko e hā ʻa e faʻahinga fakataha ke palaní, pe te ke liʻaki ā hono palaniʻi ha meʻa maʻá e kōlomu tīkoní kae vaʻinga ʻakapulu pē, te ke lava ʻo fakaʻaongaʻi ʻa e veesi ko ʻení ko ha fakahinohino: ʻe tokoni nai ʻeni ki he kakaí ke nau mamata mo ʻofa ʻia Sīsū Kalaisi? Kapau ʻoku ʻikai, pea ʻahiʻahiʻi ha meʻa ʻe taha.

ʻI heʻeku fakatokangaʻi naʻá ku fofonga-kui fakalaumālié, naʻá ku sio pē ki he ngaahi laó kae ʻikai ko e fofonga ʻo e ʻaloʻofa ʻa e Tamaí, naʻá ku ʻiloʻi naʻe ʻikai ko e foʻui ia ʻa e Siasí. Naʻe ʻikai ko ha foʻui ia ʻa e ʻOtuá, pea naʻe ʻikai ʻuhinga ia kuo mole ʻa e meʻa kotoa; ko ha meʻa ia kuo pau ke tau ako kotoa. Naʻa mo e kau fakamoʻoni ʻi he kuonga muʻá naʻa nau faʻa fetaulaki mata ki he mata mo e ʻEiki kuo toetuʻú ka naʻe ʻikai pē ke nau fakatokangaʻi Ia; mei he Ngoue ʻi he Fonualotó ki he matātahi ʻo Kālelí, naʻe “mamata [ʻa e ʻuluaki kau muimui ʻo Sīsuú] kia Sīsū ʻoku tuʻu mai, ka naʻe ʻikai te [nau] ʻilo ko Sīsū ia.”8 Naʻe pau ke nau ako ke fakatokangaʻi Ia, pea ʻoku pehē pē mo kitautolu.9

Manavaʻofa

ʻI heʻeku fakatokangaʻi naʻá ku fofonga-kui fakalaumālié, naʻe kamata ke u muimui ʻi he faleʻi ʻa Molomona ke lotu “ʻaki ʻa e ivi kotoa ʻo e lotó” ke fakafonu ʻaki au ʻa e ʻofa naʻe talaʻofa maʻa ʻEne kau ākongá—ʻa ʻeku ʻofa kiate Iá mo ʻEne ʻofa kiate aú—pea ke u “mamata kiate ia ʻi hono anga totonú … pea maʻu ʻa e ʻamanaki leleí ni.”10 Naʻá ku lotua ʻi ha ngaahi taʻu lahi ke u lava ʻo muimui ki he fekau lahi ʻuluakí ke ʻofa ki he ʻOtuá pea mo ongoʻi ʻa e “ʻuluaki foʻi moʻoni maʻongoʻonga … [ʻoku] ʻofa ʻa e ʻOtuá ʻiate kitautolu ʻaki e kotoa Hono lotó, iví, ʻatamaí, mo e mālohí.”11

Ko e Ngaahi Tohi (Kosipelí)

Naʻá ku lau mo toutou lau foki ʻa e Ngaahi Tohi (Kosipeli) ʻe faá—ka ʻi he taimi ní naʻe ʻikai ke u laukonga ke toʻo mai ʻa e ngaahi laó ka ke vakai ki Hono tuʻungá pea mo e meʻa ʻokú Ne ʻofa aí. Pea ʻi he fakalau ʻa e taimí, naʻe faifai peá u malava ke ongoʻi mo mahino kiate au ʻa ʻEne ʻofá.

Naʻe folofola ʻe Sīsū mei he kamataʻangá kuo fekauʻi mai Ia “ke fakamoʻui ʻa e loto-mafesí, ke malanga ʻaki ʻa e [tauʻatāina] ki he kau pōpulá, mo e fakaʻā ʻo e kuí.”12

Naʻe ʻikai ko ha lisi pē ʻeni ʻo ha ngāue ke fai pe ko ha kumi ongoongo; ko e fakafotunga ia ʻo ʻEne ʻofá.

Fakaava hake ha faʻahinga tohi pē ʻo e Ngaahi Tohi (Kosipelí); ʻi he meimei peesi kotoa pē ʻoku tau vakai ai ʻokú Ne tokangaekina ʻa e kakai ʻoku faingataʻaʻia—fakasōsiale, fakalaumālie mo fakaesinó. ʻOkú Ne ala ki he kakai naʻe pehē naʻe ʻuli mo taʻemaʻá13 pea fafanga ʻa e fiekaiá.14

Ko e hā ʻa e talanoa ʻo Sīsū ʻokú ke saiʻia taha aí? ʻOku ou mahalo ʻoku ʻasi ai ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá ʻokú Ne mafao atu ke talitali lelei pe foaki ʻa e ʻamanaki lelei ki ha taha ʻoku ʻikai tali lelei ʻe he sōsaietí—ko e tangata kiliá,15 ko e Samēlia naʻe fehiʻanekinaʻí,16 ko e niʻihi naʻe tukuakiʻí mo e tokotaha faiangahala fakamaá,17 pe ko e fili ki he fonuá.18 ʻOku fakaofo ʻa e faʻahinga ʻaloʻofa peheé.

ʻAhiʻahi hiki angé ʻa e taimi kotoa pē ʻokú Ne fakafetaʻi pe fakamoʻui pe taumafa ai mo ha taha kehe, pea ʻe ʻosi ʻa e vaitohi hoʻo pení ʻoku teʻeki ke ke mavahe koe mei he tohi Luké.

ʻI heʻeku sio ki he meʻá ni, naʻe fiefia hoku lotó ʻi heʻeku fakatokangaʻi ʻi he ʻofa ʻoku ou faitatau mo e kakaí ni, pea naʻe kamata ke u ongoʻi mahalo te Ne ʻofa ʻiate au. Hangē ko e meʻa naʻe akoʻi ʻe Palesiteni Nalesoní, “Ko e lahi ange hoʻo ako ʻo kau ki he Fakamoʻuí, ko e faingofua ange ia hoʻo falala ki Heʻene ʻaloʻofá, ko ʻEne ʻofa taʻe-fakangatangatá.”19 Pea ko e lahi ange ai pē ia hoʻo falala mo hoʻo ʻofa ki hoʻo Tamai Hēvaní.

Kuo akoʻi mai ʻe ʻEletā Sefilī R. Hōlani, naʻe hāʻele mai ʻa Sīsū ke “fakahā mai … kiate kitautolu ʻa e tuʻunga ʻo e ʻOtua ko ʻetau Tamai Taʻengatá, pea mo e founga ʻokú Ne līʻoa kakato ai ki Heʻene fānaú ʻi he kuonga mo e fonua kotoa pē.”20

ʻOku pehē ʻe Paula ko e ʻOtuá ko e “Tamai ʻa e ngaahi ʻaloʻofa [kotoa pē], mo e ʻOtua ʻo e fiemālie kotoa pē.”21

Kapau ʻoku kehe ʻa e anga hoʻo vakai kiate Iá, kātaki ʻo toutou feinga pē.

Ngaahi Fuakavá mo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

ʻOku fakaafeʻi kitautolu ʻe he kau palōfitá ke tau fekumi ki Hono fofongá.22 ʻOku ou toʻo ʻeni ko ha fakamanatu ʻoku tau hū ki heʻetau Tamaí, ʻikai koeʻuhi ko hono fekauʻí, pea ʻoku teʻeki ke ʻosi kae ʻoua leva kuo tau mamata ko Sīsuú ko e fofonga ia ʻo e ʻofa ʻa ʻetau Tamaí23 pea tau muimui kiate Ia, kae ʻikai ko ʻEne ngaahi laó pē.24

Ko e taimi ʻoku lea ai ʻa e kau palōfitá mo e kau ʻaposetoló fekauʻaki mo e ngaahi fuakavá, ʻoku ʻikai ke nau hangē ko ha kau faiako vaʻinga ʻoku kaikaila mai mei he sea (oloveti kulokulá), ʻo talamai ke tau “feinga mālohi ange!” ʻOku nau fakaʻamu ke tau ʻilo ko ʻetau ngaahi fuakavá ʻoku fekauʻaki ia mo ha ngaahi vā fetuʻutaki25 pea ʻe lava ke hoko ia ko ha faitoʻo ki he fofonga-kui fakalaumālié.26 ʻOku ʻikai ko ha ngaahi lao ia ke ngāueʻi ai ʻEne ʻofá; ʻokú Ne lolotonga ʻofa haohaoa pē ʻiate koe. Ko e pole kiate kitautolú ke tau maʻu ha mahino pea fakafenāpasi leva ʻetau moʻuí ki he ʻofa ko iá.27

ʻOku tau feinga ke vakai atu ʻi heʻetau ngaahi fuakavá, ʻo hangē ko e sio atu ʻi ha matapā sioʻata, ki he fofonga ʻo e ʻaloʻofa ʻa e Tamaí.

Ko e ngaahi fuakavá ko e founga ia ʻoku fakahaaʻi mai ai ʻe he ʻOtuá ʻa ʻEne ʻofá.

Ko e Vaitafe ʻo e ʻOfa ʻa e ʻOtuá

Ko hono fakaʻosí, te tau lava ʻo ako ke mamata kiate Ia ʻaki ʻetau tauhi kiate Iá. “He ʻoku ʻiloʻi fēfē ʻe ha tangata ʻa e ʻeiki kuo ʻikai te ne tauhí?”28

ʻI he ngaahi taʻu kuo maliu atú, naʻá ku maʻu ai ha uiuiʻi naʻe ʻikai ke u ongoʻi taau ke u fua. Naʻá ku ʻā hake mo e loto-tailiilí—ka naʻá ku fakakaukau ki ha kupuʻi lea naʻe teʻeki ke u fanongo ai kimuʻa: ko e ngāue ʻi he Siasí ni ʻoku tatau ia mo e tuʻu ʻi he vaitafe ʻo e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānaú. Ko e Siasí ni ko ha kakai ia ʻoku tokoni ke fakatupulaki ʻa e ngāue ʻo ha vaitafe, ʻoku nau feinga ke tokoni ke fakaʻataʻatā ha halanga ke tafe atu ai ʻa e ʻofa ʻa e ʻOtuá ki Heʻene fānau ʻoku nau fiemaʻu ke ongoʻi ʻEne ʻofá.

Tatau ai pē pe ko hai koe, pe ko e hā ho hisitōliá, ʻoku ʻi ai ha potu maʻau ʻi he Siasí ni.29

Kau fakataha mai mo e timí ʻi he ngāué. Tokoni ke fakaaʻu ʻEne ʻofá ki Heʻene fānaú pea te ke kau foki mo koe ʻi he ongoʻi ʻa e ʻofa ko iá.30

Ke tau fekumi muʻa ki Hono fofonga ʻofá, ʻoku ʻātakaiʻi ʻe Heʻene fuakavá, pea fetākinima fakataha leva mo ʻEne fānaú, ke tau hivaʻi ʻa e “Huhuʻi ʻo ʻIsilelí”:

Huhuʻi ʻa e maama

hoku huhuʻí

Ki hoku laumālié ni

Hoku hala ke

hulu mo tataki

Tāpuakiʻi au ʻEiki.31

Fakatauange te tau fekumi ki Hono fofonga ʻofá pea tau hoko leva ko ha ngaahi ipu ʻo ʻEne ʻaloʻofá ki Heʻene fānaú.32 ʻI he huafa ʻo Sīsū Kalaisí, ʻēmeni.

Maʻuʻanga Fakamatalá

  1. Vakai, Hadyn D. Ellis and Melanie Florence, “Bodamer’s (1947) Paper on Prosopagnosia,” Cognitive Neuropsychology, vol. 7, no. 2 (1990), 84–91; Joshua Davis, “Face Blind,” Wired, Nov. 1, 2006, wired.com.

  2. Vakai, Dennis Nealon, “How Common Is Face Blindness?,” Harvard Medical School, Feb. 24, 2023, hms.harvard.edu; vakai foki, Oliver Sacks, “Face-Blind,” The New Yorker, Aug. 23, 2010, newyorker.com.

  3. “ʻOku tali ʻe he kāingalotu ʻe niʻihi ʻo e Siasí ʻoku moʻoni ʻa e tokāteliné, ngaahi tefitoʻi moʻoní, mo e ngaahi fakamoʻoni ʻoku toutou fakahoko atu mei he tuʻunga malangá ni ʻi he Senitā Konifelenisí pea mo e ngaahi fakatahaʻanga lotu fakalotofonua ʻi he funga ʻo e māmaní—ka ʻoku faingataʻa ke nau tui ʻoku kaunga tonu ʻa e ngaahi moʻoni taʻengatá ni ki heʻenau moʻuí pea ki honau ngaahi tūkungá” (David A. Bednar, “Nofo ʻIate Au pea mo Au ʻIate Koe,” Liahona, Mē 2023, 125).

  4. Vakai, 1 Nīfai 8:19; 15:23. “ʻOku faingataʻa ke tauhi e ngaahi fekau ʻa e ʻEikí kae ʻikai tui mo falala kiate Iá” (Henry B. Eyring, “Ko e Tui ke Kole pea Ngāué,” Liahona, Nōvema 2021, 75).

  5. ʻAlamā 5:26.

  6. Vakai, Russell M. Nelson, “Ko Sīsū Kalaisi Maʻu Pē ʻa e Talí,” Liahona, Mē 2023, 127–28.

  7. Sione 12:21.

  8. Sione 20:14. Naʻá na sio ka naʻe ʻikai ke na ʻilo Ia ʻi he hala ki ʻEmeasí (vakai, Luke 24:16), ʻi ha loki naʻe loka (vakai, Luke 24:37), ʻi he matātahi ʻo Kālelí (vakai, Sione 21:4), pea ʻi he Ngoue ʻo e Fonualotó (vakai, Sione 20:14).

  9. Kapau te tau kumi kiate Ia ʻaki hotau lotó kotoa, pea hoko atu ʻi he tui, te tau ʻilo Ia.

    “He ʻoku pehē ʻe [he ʻEikí], ʻOku ʻiate au ʻa e ngaahi tuʻutuʻuni, kuó u tuʻutuʻuni kiate kimoutolú, ko e ngaahi tuʻutuʻuni ki he fiemālie, kae ʻikai ki he kovi. …

    “Pea te mou kumi mo ʻiloʻi au, ʻo ka mou ka kumi kiate au ʻaki homou lotó kotoa” (Selemaia 29:11, 13).

    “ʻE hokosia ʻa e ʻaho te mou ʻiloʻi ai ʻa e ʻOtuá foki, kuo fakaake ʻa kimoutolu ʻe ia pea ʻiate ia.

    “Te mou toki ʻiloʻi kuo mou mamata kiate au, pea ʻoku ou ʻi ai” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 88:49–50).

    “Ko e tangata kotoa pē ʻe liʻaki ʻene ngaahi angahalá pea haʻu kiate au, ʻo ui ki hoku hingoá, pea talangofua ki hoku leʻó, mo tauhi ʻeku ngaahi fekaú, te ne mamata ki hoku matá pea ʻiloʻi ʻoku ou ʻi ai” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 93:1).

  10. Molonai 7:48. Naʻe fakafehokotaki foki ʻe Paula ʻa e manavaʻofá ki heʻetau malava ko ia ke sio leleí. ʻI he fakaʻosinga ʻo ʻene malangaʻi lelei ʻa e manavaʻofá, naʻá ne tohi ʻo pehē neongo “ko ʻeni, ʻoku tau fakaasiasi ʻi he sioʻata fakapoʻupoʻuli,” ka te tau sio ʻamui ange “mata ki he mata: … te u ʻilo ai, ʻio, ʻo hangē ko hono ʻilo‘i aú” (1 Kolinitō 13:12).

  11. Jeffrey R. Holland, “ʻE Fai ʻe [he ʻEikí] ha Ngaahi Mana ʻIate Kimoutolu ʻApongipongí na,” Liahona, Mē 2016, 127. “Ko e ʻuhinga lahi ange ʻo e ‘ʻofa haohaoa ʻa Kalaisí’ … ʻoku ʻikai ko ia ʻoku tau feinga ʻe kitautolu ko e kau Kalisitiané ke faí kae ʻikai pē lava ʻo fakahaaʻi ki he niʻihi kehé ka ko ia naʻe fakahaaʻi mai ʻe Kalaisi kiate kitautolú. Ko e ʻofa haohaoa moʻoni ʻa Kalaisí naʻe ʻiloa tuʻo taha pē ia. ʻOku fakahaaʻi haohaoa mo mahino ia ʻi he ʻofa taʻetūkua, ʻofa ʻaufuatō mo e ʻofa fai fakalelei ʻa Kalaisi kiate kitautolú” (Jeffrey R. Holland, Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon [1997], 336).

  12. Luke 4:18, Pulusinga Foʻou ʻa Kingi Sēmisí.

  13. Vakai, Mātiu 8:3; 9:25.

  14. Vakai, Mātiu 14:13–21.

  15. Vakai, Mātiu 8:1–3.

  16. Vakai, Sione 4:7–10; naʻá Ne fakahīkihikiʻi ʻa e tangata Samēliá (vakai, Luke 10:25–37).

  17. Vakai, Mātiu 21:31; Luke 7:27–50; 15:1–10; Sione 8:2–12.

  18. Vakai, Mātiu 8:5–13.

  19. Russell M. Nelson, “Kuo Toetuʻu ʻa Kalaisi; ʻE Hiki e Ngaahi Moʻungá ʻi he Tui Kiate Iá,” Liahona, Mē 2021, 103.

  20. Jeffrey R. Holland, “The Grandeur of God,” Liahona, Nov. 2003, 70. “Ko ia kuó ne mamata kiate aú, kuo mamata ia ki he Tamaí” (Sione 14:9).

  21. 2 Kolinitō 1:3.

  22. Vakai, Saame 27:8; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 88:68.

  23. Vakai, 2 Kolinitō 4:6; Pope Francis, “Misericordiae Vultus: Bull of Indiction of the Extraordinary Jubilee of Mercy,” Apostolic Letters, vatican.va.

  24. Ko ha kaveinga mahuʻinga ʻeni. ʻOku ʻikai ko e ngāue pē ʻo e fakamoʻuí mo e hakeakiʻí ka ko ʻEne ngāue ʻo e fakamoʻui mo e hakeakiʻi (vakai, Tohi Tuʻutuʻuni Fakakātoá: Ko e Ngāue ʻi he Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní, 1.2, Gospel Library). ʻOku ʻikai ke u ʻalu pē ki he temipalé ka ko e fale ʻo e ʻEikí; ʻoku ʻikai ko e Siasi Māmongá ka ko e Siasi ʻo Sīsū Kalaisí (vakai, Russell M. Nelson, “Ko e Hingoa Totonu ʻo e Siasí,” Liahona, Nōvema 2018, 87–89). ʻOku fakahinohinoʻi kitautolu ʻe hotau kau takí kiate Ia pea fakamanatu mai “ʻoku ʻikai ha sino taʻe-hā-mai ia ʻe ui ‘ko e Fakaleleí’ te tau lava ʻo tangi ki ai ke maʻu mei ai ha fakafiemālie, fakamoʻui, fakamolemole, pe mālohi. Ko Sīsū Kalaisi ʻa e tupuʻangá” (Russell M. Nelson, “Ko Hono Tohoakiʻi mai e Mālohi ʻo Sīsū Kalaisí ki Heʻetau Moʻuí,” Liahona, Mē 2017, 40).

  25. “Ko e hala ʻo e fuakavá ʻoku fekauʻaki ia mo hotau vā fetuʻutaki mo e ʻOtuá”; ko e “hala ia ʻo e ʻofa— … fetauhiʻaki mo e fetokoniʻaki” (Russell M. Nelson, “Ko e Fuakava Taʻengatá,” Liahona, ʻOka. 2022, 11).

    Vakai, David A. Bednar, “The Blessed and Happy State” (lea naʻe fai ʻi he seminā maʻá e kau taki fakamisiona foʻoú, 24 ʻo Sune 2022); Scott Taylor, “Elder Bednar Shares 7 Lessons on ‘the Blessed and Happy State’ of Obedience,” Church News, June 27, 2022, thechurchnews.com.

    “ʻOku tau ngāue fakataha mo haʻi kitautolu ki he ʻEiki ko Sīsū Kalaisí mo e Tamai Hēvaní, ʻi hono fai e ngaahi fuakava taʻengatá mo taau ke maʻu e ngaahi ouau ʻo e lakanga fakataulaʻeikí. ʻOku mātuʻaki ʻuhinga ʻeni ki heʻetau falala ki he Fakamoʻuí ko hotau Taukapo mo e Fakalaloa pea falala ki Hono ʻulungaanga leleí, angaʻofá, mo e ʻaloʻofá lolotonga e fonongaʻanga ʻo e moʻuí. …

    “ʻOku fokotuʻu ʻe hono moʻui ʻaki mo ʻofeina e ngaahi tukupā ʻo e fuakavá ha fehokotaki mo e ʻEikí ʻa ia ʻoku fuʻu mātuʻaki fakataautaha mo mālohi fakalaumālie. … ʻOku mahulu hake ʻa Sīsū ʻi haʻane hoko pē ko e tokotaha tefito ʻi heʻetau ngaahi talanoa fakafolofolá; ka ʻoku tākiekina ʻe Heʻene sīpingá mo e ngaahi akonakí ʻa ʻetau fakaʻamú, fakakaukaú, mo e ngāue kotoa pē” (David A. Bednar, “Ka Naʻe ʻIkai Te Mau Tokanga Kiate Kinautolu,” Liahona, Mē 2022, 15).

    Vakai foki, D. Todd Christofferson, “Ko Hotau Vā Fetuʻutaki mo e ʻOtuá,” Liahona, Mē 2022, 78–80.

  26. “Pea ʻi he ʻikai ke ʻi ai hono ngaahi ouaú, mo e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí, ʻoku ʻikai ke fakahā ʻa e mālohi ʻo e anga faka-ʻOtuá ki he tangatá ʻi he kakanó;

    “He ko e taʻe ʻi ai ʻení ʻoku ʻikai lava ai ʻe ha tangata ʻo mamata ki he fofonga ʻo e ʻOtuá, ʻio ʻa e Tamaí, pea moʻui” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 84:21–22).

  27. Patricia Holland, “Ko Ha Kahaʻu Fonu ʻi he ʻAmanaki Lelei” (fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, 8 Sānuali 2023), Gospel Library:

    “ʻOku ʻikai fiemaʻu ia ke ke lele ʻo tuli takai [ʻa e ʻamanaki te Ne tokoniʻi koé]; ʻoku ʻikai pea he ʻikai te ke lava ʻo faʻu ia. Hangē tofu pē ko ia ʻi he tafaʻaki ʻo e ʻaloʻofá, he ʻikai te ke maʻu ia ʻi haʻo fakafalala ki ho mālohí pe ko e mālohi ʻo ha taha kehe. ʻOku ʻikai kau ai ha ngaahi founga fakapulipuli pe faimana. …

    “Ko hono moʻoní, ʻoku mahuʻinga ʻa e konga ʻoku tau fakahokó ka ʻoku fuʻu siʻisiʻi; ʻoku fakahoko ʻe he ʻOtuá ʻa e konga lahi ange ʻo e ngāué. Ko hotau fatongiá ke haʻu kiate Ia ʻi he loto-fakatōkilalo mo e moʻui faingofua, pea ʻoku totonu ke ʻoua naʻa tau hohaʻa mo manavahē.”

  28. Mōsaia 5:13; vakai foki Sione 17:3.

  29. Kuo tā tuʻo lahi ʻa e kole mai ʻe Palesiteni Nalesoni ke tau “fakalahi ʻetau ʻofá ke ne kāpui kotoa ʻa e fāmili ʻo e tangatá” (“ʻOku Monūʻia ʻa e Faʻa Fakaleleí,” Liahona, Nōv. 2002, 41). ʻI Mē 2022, naʻá ne talaange ki he kakai lalahi kei talavoú “ʻe lava ke iku e fakahingohingoá ki he loto-fakamāú mo e tāufehiʻá. ʻOku fakamamahi ki hotau Tupuʻangá ha faʻahinga ngaohikovia pē pe tāufehiʻa ki ha taha koeʻuhí ko e fonuá, matakalí, tuʻunga tangata pe fefiné, tuʻunga fakaakó, anga fakafonuá, pe ko ha ngaahi meʻa kehe pē ʻoku ʻiloʻi ʻaki kinautolu” (“Ngaahi Fili ki he Taʻengatá” [fakataha lotu fakaemāmani lahi maʻá e kakai lalahi kei talavoú, 15 Mē 2022], Gospel Library). Pea hiliō aí, naʻá ne pehē: “ʻOku ou loto-mamahi ʻi he foua ʻe hotau kāinga lanu ʻUliʻulí ʻi he funga ʻo e māmaní ʻa e mamahi ʻo e laulanú mo e loto-fakamāú. ʻI he ʻahó ni ʻoku ou kole ki hotau kāingalotu ʻi he feituʻu kotoa pē ke nau taaimuʻa ʻi hono siʻaki ʻa e ngaahi ʻulungaanga mo e tōʻonga ʻo e faifakamāú. ʻOku ou kole atu ke tau poupouʻi ʻa e fakaʻapaʻapá ki he kotoa ʻo e fānau ʻa e ʻOtuá” (“Tuku ke Lāngilangiʻia ʻa e ʻOtuá,” Liahona, Nōv. 2020, 94).

    “‘Oku ʻikai fenāpasi ʻa e filifilimānakó ia mo e folofola ʻa e ʻOtuá kuo fakahaá. Ko e hōifua mo e ʻikai hōifua ʻa e ʻOtuá ʻoku makatuʻunga ia ʻi he līʻoa kiate Ia mo ʻEne ngaahi fekaú, ʻo ʻikai ko e lanu ʻo e kili ʻo ha taha pe ko ha toe ngaahi meʻa kehe.

    “… ‘Oku kau heni ʻa e filifilimānako makatuʻunga ʻi he faʻahingá, tupuʻangá, tangataʻi fonuá, matakalí, tuʻunga tangata pe fefiné, taʻu motuʻá, taʻemalavá, tuʻunga fakasōsialé, tui fakalotú pe taʻetuí, mo e tuʻunga fakasekisualé” (Tohi Tu‘utuʻuni Fakakātoá, 38.6.14, Gospel Library).

  30. Vakai, 1 Nīfai 11:25.

  31. Huhuʻi ʻo ʻIsileli,” Ngaahi Himí, fika 5.

  32. Vakai, Loma 9:23.