2007
Julie B. Beck Apuyhdistyksen ylijohtaja
Toukokuu 2007


Julie B. Beck
Apuyhdistyksen ylijohtaja

Kuva

Julie Bangerter Beck sanoo, että tehdessään liittoja kasteensa yhteydessä ja temppelissä hän lupasi Herralle, ”että Hän saisi käyttää minua valtakunnassaan”. Hänelle ei ollut tärkeää, missä ja milloin Hän häntä käyttäisi. Entisenä ensimmäisenä neuvonantajana Nuorten Naisten ylimmässä johtokunnassa hän sanoo, että kirkossa ”kaikkien tehtävät vaihtuvat. Sillä, missä palvelee, ei ole väliä. Se on Herran työtä, ja me teemme työtä taivaallisen Isämme lasten kanssa.”

Hän syntyi nykyisin täysin palvelleen seitsemänkymmenen ensimmäisen koorumin jäsenen William Grant Bangerterin ja Geraldine Hamblin Bangerterin perheeseen 29. syyskuuta 1954. Hän opiskeli Dixie Collegessa ja Brigham Youngin yliopistossa ja suoritti tutkinnon perhetieteessä. Hän solmi avioliiton Ramon P. Beckin kanssa Suolajärven temppelissä 28. joulukuuta 1973. Heillä on kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta.

Sisar Beck palveli seurakunnan Nuorten Naisten ja Alkeisyhdistyksen johtajana ja neuvonantajana vaarnan Apuyhdistyksen johtokunnassa ennen kutsumistaan palvelemaan kirkon yleisellä tasolla.

Hallitakseen ajankäyttöään hän jakaa asiat kolmeen luokkaan: ”pakko tehdä”, ”pitäisi tehdä” ja ”hyvä tehdä”. Hänen ”pakko tehdä” -luettelossaan ovat henkilökohtainen rukous, pyhien kirjoitusten tutkiminen, temppelissä käyminen ja perhe. ”En tunne naista, jolla ei olisi enemmän tekemistä kuin hän ehtii tehdä”, hän sanoo, mutta asioiden paneminen tärkeysjärjestykseen ”poistaa syyllisyydentunteen. Minua hämmästyttää, kuinka monia ’hyvä tehdä’ -asioita saan tehdyksi.”

Herra on siunannut häntä ajatuksilla siitä, kuinka hän voi olla etämummi, kuten lukemalla lastenlapsilleen puhelimessa.

”Olen aina rakastanut suuresti Apuyhdistystä. Nuorikkovuosinani, kun vanhempani olivat tehtäviensä takia muualla, Apuyhdistyksen sisaret olivat ’äitinäni’. Kun olen matkustellut ympäri maailmaa, olen tuntenut aitoa rakkautta ja ihailua kirkkoon kuuluvia naisia kohtaan. Mikä siunaus onkaan, kun nyt saan keskittää voimavarani Apuyhdistyksen palvelutyöhön.”