2008
Kae ʻOua Ke Tau Toe Fakataha Mai
Nōvema 2008


Kae ʻOua Ke Tau Toe Fakataha Mai

ʻOfa ke tau hoko ko ha kau tangataʻifonua mo e fefineʻifonua lelei ʻo e ngaahi puleʻanga ʻoku tau nofo aí pea ke tau hoko ko ha ngaahi kaungāʻapi lelei ʻi hotau tukui koló pea tau tokoni ʻi he ʻofa ki he niʻihi ʻoku ʻikai ke tatau ʻetau tuí pea pehē foki ki hotau kāinga ʻi he tuí.

ʻĪmisi
Thomas S. Monson

ʻE kāinga ʻofeina, ʻoku ou ʻilo te mou lototaha mo au kuo hoko ʻeni ko ha konifelenisi fakalaumālie. Naʻa tau ongoʻi e mahutafea e Laumālie ʻo e ʻEikí ʻi he ongo ʻaho ʻe ua ne toki ʻosí ʻi he mahuhuhuhu hotau lotó pea fakamālohia mo ʻetau fakamoʻoni ki hono fakaʻotua ʻo e ngāué ni. ʻOku ou ʻilo pau ʻoku ou fakafofongaʻi e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he feituʻu kotoa pē ʻi hono fakahaaʻi ha loto houngaʻia ki he kau taki mo e kau fafine ne nau lea kiate kitautolú. ʻOku ou manatu ki he ngaahi lea ʻa Molonaí ʻi he Tohi ʻa Molomoná: “Pea ko ʻenau ngaahi fakatahá naʻe tataki ia ʻe he siasí ʻo fakatatau ki he anga ʻo e ngaahi fakahinohino ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní; pea ʻi hono fakahinohinoʻi ʻe he mālohi ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní ʻa kinautolu ke malanga, pe enginaki, pe lotu, pe tautapa pe hiva pe ha meʻa pē, naʻe fai ia.”1

ʻOfa ke tau manatua fuoloa ʻa e meʻa kuo tau ongona ʻi he konifelenisi lahí ni. ʻE paaki atu e pōpoaki kotoa pē kuo fai hení, ʻi he ongo makasini Ensign mo e Liahona ʻo e māhina katuʻú. ʻOku ou tapou kiate kimoutolu ke mou ako ia mo fakalaulauloto ki hono ngaahi akonakí.

Ki siʻi ngaahi tokoua kuo tukuange he konifelenisí ni, ʻoku mau fakahaaʻi ha loto houngaʻia moʻoni ko e taʻu lahi hoʻomou faifatongia mateakí. Kuo lavemonū ʻa e kāingalotú kotoa ʻi hoʻomou ngaahi tokoni taʻefaʻalauá.

ʻOku ou fakapapauʻi atu ʻoku tokaimaʻananga ʻa ʻetau Tamai Hēvaní ki he ngaahi faingataʻa ʻoku tau fehangahangai mo ia ʻi he māmaní he ʻaho ní. ʻOkú Ne ʻofa ʻiate kitautolu takitaha pea te Ne faitāpuekina kitautolu ʻi heʻetau feinga ke tauhi ʻEne ngaahi fekaú mo fekumi kiate Ia ʻi he lotú.

ʻE kāinga ʻofeina, ko ha siasi fakaemāmani lahi kitautolu. ʻOku ʻi ai hatau kāingalotu ʻi he feituʻu kotoa pē ʻo e māmaní. ʻOfa ke tau hoko ko ha kau tangataʻifonua mo e fefineʻifonua lelei ʻo e ngaahi puleʻanga ʻoku tau nofo aí pea ke tau hoko ko ha ngaahi kaungāʻapi lelei ʻi hotau tukui koló pea tau tokoni ʻi he ʻofa ki he niʻihi ʻoku ʻikai ke tatau ʻetau tuí pea pehē foki ki hotau kāinga ʻi he tuí. ʻOfa ke tau hoko ko ha kau tangata mo ha kau fafine faitotonu mo angatonu ʻi he meʻa kotoa pē ʻoku tau faí.

ʻOku ʻi ai ha niʻihi he funga ʻo e māmaní ʻoku fiekaia; pea ʻi ai mo ha niʻihi ʻoku tukuhāusia. ʻI heʻetau ngāue fakatahá, ʻe lava ke tau tokoniʻi ʻa e faingataʻaʻiá pea tokonaki maʻanautolu ʻoku paeá. Makehe mei he tokoni ʻoku mou fai ʻi hoʻomou fetauhiʻakí, ʻoku hanga ʻe hoʻomou ngaahi tokoni ʻofa ki he ngaahi sinoʻi paʻanga ʻa e Siasí ʻo fakafaingamālieʻi ʻetau fai leva ha tokoni fakavavevave he taimi ʻoku hoko ai ha fakatamaki ʻi ha faʻahinga feituʻu ʻi he māmaní. ʻOku tau meimei kau he niʻihi ke fuofua aʻu ki he feituʻu ʻoku fakatamakí ʻo fai ha faʻahinga tokoni pē te tau lavá. ʻOku mau fakamālō atu ʻi hoʻomou ngaahi tokoní.

ʻOku lahi ha ngaahi faingataʻa ʻi he moʻui ʻa ha tokolahi. Kae tautautefito ki he niʻihi kei talavoú, ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻoku maʻunimā kinautolu ʻi he ngaahi meʻa fakalilifu hangē ko e faitoʻo konatapú, angaʻulí, fakakaukengí pea mo e ngaahi palopalema lalahi kotoa pē ʻoku ō fakataha mo iá. ʻIkai ke ngata aí, ʻoku ʻi ai ha niʻihi ʻoku tuēnoa ʻo kau ai ʻa e kau uitoú mo e kau uitou tangatá, ʻa ia ʻoku nau fie maʻu ke feohi mo ha taha pea mo tokangaekina kinautolu. ʻOfa ke tau tokangaʻi maʻu pē ʻa e ngaahi fie maʻu ʻa e niʻihi ʻoku tau feohí pea tau mateuteu ke foaki ha tokoni mo ha loto ʻofa.

ʻE kāinga, ʻoku tau monūʻia ʻoku fakaava mai ʻa e ngaahi langí pea ʻoku ʻi he māmaní he ʻahó ni ʻa e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi kuo toe fakafoki maí pea ʻoku langa ʻa e Siasí ni ʻi he maka fakavaʻe ko e fakahaá. ʻOku tau ʻiloʻi foki ko e hokohoko maʻu fakahaá, ko e toto moʻui ia ʻo e ongoongolelei ʻo Sīsū Kalaisí.

ʻOfa ke tau takitaha foki malu atu ki hotau ngaahi ʻapí. ʻOfa ke tau nofo fakataha ʻi he melino, maʻumaʻuluta pea mo e ʻofa. ʻOfa ke tau faifeinga he ʻaho takitaha ke muimui ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa e Fakamoʻuí.

ʻE kāinga, ʻofa ke faitāpuekina kimoutolu ʻe he ʻOtuá. ʻOku ou fakamālō atu koeʻuhí ko hoʻomou lotua kimautolu pea mo e Kau Taki Māʻolungá. ʻOku mau ʻoatu ha fakamālō loto houngaʻia kiate kimoutolu.

ʻI he taha ʻo e ngaahi faiva ne faʻu ʻe Kulisitofā Māloú ko e The Tragical History of Dr. Faustus, naʻe fakatātaaʻi ai ha tangata ko Toketā Fautasi, ʻa ia naʻá ne fili ke siʻaki e ʻOtuá kae muimui ki he hala ʻo Sētané. ʻI he fakaʻosinga ʻo ʻene moʻui faiangahalá, pea ʻi heʻene fehangahangai mo e nunuʻa ʻo e ngaahi faingamālie kuo molé pea pehē ki he tautea ke hoko maí, naʻá ne tangilaulau ai ʻo pehē, “ʻOku ʻi ai ha mamahi ʻoku vevela ange ia ʻi he afi kakahá— ʻa ia ko hono fakamavaheʻi kita mei he ʻOtuá.”2

ʻE kāinga ʻofeina, koeʻuhí ko e hoko ʻa hono fakamavaheʻi kita mei he ʻOtuá ko e mamahi ʻoku vevela tahá, ko ia ʻoku tau taumuʻa mahuʻinga ʻaki ai e moʻui taʻengata ʻi he ʻao ʻo e ʻOtuá.

ʻOku ou lotua ʻaki e kotoa hoku lotó mo e laumālié ke tau hokohoko atu he tulifua loto vilitaki ke maʻu ʻa e pale mahuʻinga taha ko ʻení.

ʻOku ou fakamoʻoni ʻoku moʻoni ʻa e ngāué ni pea ʻoku moʻui ʻa hotau Fakamoʻuí pea ʻokú Ne tataki mo fakahinohinoʻi ʻa Hono Siasí ʻi he funga ʻo e māmaní. ʻE kāinga, te u tatau atu hē kae ʻoua ke tau toe fakataha mai ʻi he māhina ʻe ono mei heni. ʻI he huafa ʻo Sīsū ʻo Nāsaletí, ʻa ia ko hotau Fakamoʻuí mo hotau Huhuʻi ʻoku tau tauhi ki aí, ʻēmeni.

MAʻUʻANGA FAKAMATALÁ

  1. Molonai 6:9.

  2. Vakai, “Devilled Marlowe,” Time, Oct. 16, 1964, 77.