Laipelí
Papitaisó


ʻĪmisi
ko e tamasiʻi ‘oku papitaiso

Ako ʻo e Tokāteliné

Papitaisó

Ko e ʻuluaki ouau faifakamoʻui ʻo e ongoongoleleí ʻa e papitaiso ʻi he fakauku ʻi he vaí ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafaí, pea ʻoku fie maʻu ia kae hoko ha taha fakafoʻituitui ko e mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea mo maʻu ha fakamoʻui taʻengata. Ko kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi ki he moʻui taʻengatá, kuo pau ke nau muimui ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻenau papitaiso mo maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Vakai Fakalūkufuá

Ko e ʻuluaki ouau faifakamoʻui ʻo e ongoongoleleí ʻa e papitaiso ʻi he fakauku ʻi he vaí ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafaí, pea ʻoku fie maʻu ia kae hoko ha taha fakafoʻituitui ko e mēmipa ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní pea mo maʻu ha fakamoʻui taʻengata. Ko kinautolu kotoa pē ʻoku fekumi ki he moʻui taʻengatá, kuo pau ke nau muimui ki he sīpinga ʻa e Fakamoʻuí ʻaki ʻenau papitaiso mo maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní.

Lekooti e Ngaahi Ongo ʻOkú ke Maʻú

Papitaiso ʻi he Founga ʻa e ʻEikí

Naʻe fakahaaʻi mai ʻe he Fakamoʻuí ʻa e founga totonu ʻo e papitaisó ki he Palōfita ko Siosefa Sāmitá, ʻo fakahaaʻi moʻoni mai ai kuo pau ke fakahoko ʻa e ouaú ʻe ha taha ʻokú ne maʻu ʻa e mafai ʻo e lakanga fakataulaʻeikí pea kuo pau ke fakahoko ia ʻi he fakauku:

“Ko e tokotaha ko ia kuo ui ʻe he ʻOtuá mo ne maʻu ʻa e mafai meia Sīsū Kalaisi ke fai ʻa e papitaisó, ʻe ʻalu hifo ki he vaí fakataha mo e tokotaha ko ia kuo fakahā hono loto ke papitaisó, pea te ne pehē, ʻo ui ʻa e tangatá pe fefiné ʻi hono hingoá: Kuo fakamafaiʻi au ʻe Sīsū Kalaisi, pea ʻoku ou papitaiso koe ʻi he huafa ʻo e Tamaí, pea mo e ʻAló, pea mo e Laumālie Māʻoniʻoní. ʻĒmeni.

“Pea te ne toki fakauku leva ʻa e tangatá pe fefiné ʻi he vaí, pea toe ʻalu hake leva mei he vaí” (Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:73–74).

ʻOku fakataipe ʻe he fakaukú ʻa e mate ʻa e moʻui angahala ʻa ha taha pea mo hono fanauʻi foʻou ki ha moʻui fakalaumālie, kuo fakatapui ke tokoni ki he ʻOtuá mo ʻEne fānaú. Ko e fakataipe foki ia ʻo e maté mo e toetuʻú. (Vakai, Loma 6:3–6.)

Ko e Fuakava ʻo e Papitaisó

Ko kinautolu ʻoku papitaisó ʻoku nau fai ha fuakava mo e ʻOtuá ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Sīsū Kalaisí, tauhi ʻEne ngaahi fekaú, mo tauhi kiate Ia ʻo aʻu ki he ngataʻangá (vakai, Mōsaia 18:8–10; Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:37). ʻOku fakafoʻou ʻe he kau mēmipa ʻo e Siasí ʻa e fuakava ko ʻení ʻi he taimi kotoa pē ʻoku nau maʻu ai ʻa e sākalamēnití (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 20:77, 79).

Ko kinautolu ʻoku nau tauhi ʻenau ngaahi fuakava kuo nau fai ʻi he papitaisó, ʻoku tāpuekina kinautolu ʻe he ʻEikí koeʻuhi ko ʻenau faivelengá. ʻOku kau ʻi he niʻihi ʻo e ngaahi tāpuakí ʻa e takaua maʻu pē ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, ko e fakamolemoleʻi ʻo e ngaahi angahalá, pea mo e faingamālie ke toe fanauʻi foʻou fakalaumālié. Kapau te nau hokohoko atu ʻi he faivelenga, ʻoku talaʻofa ange kiate kinautolu ʻa e moʻui taʻengatá (vakai, 2 Nīfai 31:19–20).

Fānau Īkí mo e Papitaisó

ʻOku tau ʻilo mei ha fakahā ʻi he ʻaho kimui ní, ʻoku huhuʻi ʻa e fānau īkí tuʻunga ʻi he ʻaloʻofa ʻa Sīsū Kalaisí. Naʻe folofola ʻe he ʻEikí, “ʻOku ʻikai te nau lava ʻo fai angahala, he ʻoku ʻikai tuku kia Sētane ʻa e mafai ke ʻahiʻahiʻi ʻa e fānau īkí kae ʻoua ke nau fakaʻau ʻo feʻunga ʻi hoku ʻaó ke ʻekeʻi meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué” (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 29:46–47). He ʻikai ke papitaiso kinautolu kae ʻoua kuo nau aʻu ki he taʻu ke ʻekeʻi ai meiate kinautolu ʻenau ngaahi ngāué, ʻa ia kuo fakahaaʻi ʻe he ʻEikí ko e taʻu valú (vakai, Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 68:27; Liliu ʻe Siosefa Sāmita, Sēnesi 17:11). Ko ia te ne pehē ʻoku fie maʻu ke papitaiso ʻa e fānau īkí, ʻokú ne “fakaʻikaiʻi ʻa e ngaahi ʻaloʻofa ʻa Kalaisí, peá ne fakataʻeʻaongaʻi ʻa ʻene fakaleleí mo e mālohi ʻo ʻene huhuʻí” (Molonai 8:20; vakai foki ki he veesi 8–19, 21–24).

Ngaahi Tefito Fekauʻakí

Ngaahi Folofolá

Ngaahi Fakamoʻoni Fakafolofolá

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Ako Folofolá

  • Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Papitaisó

Ngaahi Pōpoaki mei he Kau Taki ʻo e Siasí

Ngaahi Pōpoaki Lahi Angé

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Fakaakó

Ngaahi Makasini ʻo e Siasí

Kim Webb Reid, “Naʻe Papitaiso ʻa SīsūLiahona, Māʻasi 2017

Jessica Larsen, “ ʻAonga ʻa e Tatalí,” Liahona, Māʻasi 2017

Travis T. Anderson, “Naaman, Baptism, and Cleansing,” Liahona, June 1998

Ngaahi Tohi Lēsoni Akó

Ngaahi Akonaki ʻa e Kau Palesiteni ʻo e Siasí

Ngaahi Talanoá

Ngaahi Maʻuʻanga Tokoni Ki Hono Akoʻí

Ngaahi Fokotuʻutuʻu Ki Hono Akoʻí