Vuoden 1829 toukokuun loppupuolella rähinöitsijät uhkailivat Joseph Smithiä ja Oliver Cowderya näiden ollessa saattamassa päätökseen Mormonin kirjan käännöstyötä. David Whitmer auttoi heitä muuttamaan Harmonysta Pennsylvanian osavaltiosta Whitmerien kotiin Fayetteen New Yorkin osavaltioon, jotta he pääsisivät pakoon vainoa ja voisivat myös opettaa palautettua evankeliumia Whitmereille ja heidän naapureilleen. Whitmerin perhe oli hyvin kiinnostunut palautukseen liittyvistä tapahtumista. Joseph Smith kuvaili, että David Whitmer, John Whitmer ja Peter Whitmer nuorempi olivat ”innokkaita ystäviä ja apulaisia työssä, ja – – halukkaita tuntemaan kullekin kuuluvat velvollisuudet” (History of the Church, osa 1, s. 49). Profeetta rukoili ja sai ilmoituksia David Whitmeriä sekä hänen veljiään Johnia ja Peteriä varten. Nämä veljekset saivat tietää tehtävästään Herran työn esiin tuomisessa.
Herra kutsuu David Whitmerin auttamaan myöhempien aikojen työssä
Auta oppilaita ymmärtämään niiden ilmoitusten historiallinen tausta, joita he tänään tutkivat, tekemällä yhteenveto tämän oppiaiheen johdannossa olevista tiedoista. Lisäksi voit pyytää yhtä oppilasta lukemaan seuraavan kertomuksen. Ennen kuin oppilas lukee, selitä, että David Whitmerin piti kylvää vehnänsiemeniä perheen maatilalla ja levittää kipsijauhoa, jota käytettiin lannoitteena. Hän tunsi innoitusta, että hänen tulee auttaa Josephia ja Oliveria sen jälkeen kun hän olisi hoitanut nuo tehtävät. Kehota luokan jäseniä kuuntelemaan ihmeitä, joiden ansiosta David Whitmer saattoi auttaa Oliver Cowderya ja Joseph Smithiä pääsemään pakoon vainoojiaan:
Kuva
Lucy Mack Smith
”David lähti pellolle ja huomasi, että hänellä oli edessään kahden raskaan päivän työ. – – Sitten hän valjasti hevosensa auran eteen, ja sen sijaan että olisi jakanut pellon palstoihin, kuten maanviljelijät niitä yleensä nimittävät, hän ajoi koko pellon ympäri ja jatkoi näin keskipäivään saakka. Kun hän aterialle pysähtyessään katseli ympärilleen, hän huomasi yllätyksekseen, että oli kyntänyt puolet vehnäpellosta. Aterian jälkeen hän jatkoi samaan tapaan, ja iltaan mennessä hän oli saanut tehtyä kahden täyden päivän työn.
Mennessään samana iltana pellolle hänen isänsä näki, mitä oli tehty, ja huudahti: ’Tässä täytyy olla kyseessä korkeammat voimat, ja olen sitä mieltä, että sinun olisi parasta lähteä Pennsylvaniaan niin pian kuin kipsi on levitetty.’
Seuraavana aamuna David otti kainaloonsa puisen mitan ja lähti levittämään kipsiä, jonka hän oli kahta päivää aiemmin jättänyt kasoiksi lähelle siskonsa taloa. Mutta kun hän tuli paikalle, hän huomasi, että kipsi oli poissa! Silloin hän kiiruhti siskonsa luo ja kysyi tältä, tiesikö tämä, mitä sille oli tapahtunut. Yllättyneenä hänen siskonsa sanoi: ’Miksi minulta kysyt? Eikö se kaikki levitetty eilen?’
’Ei minun tietääkseni’, David vastasi.
’Olen yllättynyt tiedosta’, hänen siskonsa vastasi, ’sillä lapset tulivat luokseni aamupäivällä ja pyysivät minua ulos katsomaan, kun miehet levittivät kipsiä pellolla, ja sanoivat, etteivät he olleet koskaan eläessään nähneet kenenkään levittävän kipsiä niin nopeasti. Niinpä minä lähdin ja näin kolme miestä työssä pellolla, kuten lapset olivat sanoneet, mutta koska oletin sinun palkanneen apua, sillä sinullahan oli kiire, palasin heti sisälle enkä kiinnittänyt asiaan enempää huomiota.’
David tiedusteli huomattavassa määrin asiaa sekä sukulaisiltaan että naapureiltaan, mutta ei saanut tietää, kuka työn oli tehnyt.” (Lucy Mack Smith, History of Joseph Smith by His Mother, toim. Preston Nibley, 1958, s. 148–149.)
Kuinka arvelette näiden kokemusten saattaneen vaikuttaa David Whitmeriin?
Tee yhteenveto kohdasta OL 14:1–5 selittämällä, että Herra ilmoittaa työnsä alkamisesta ja luvatuista siunauksista niille, jotka osallistuvat siihen. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 14:6–7. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä ohjeita Herra antoi Davidille ja mitä siunauksia David saisi noudattaessaan Herran ohjeita.
Mitä Herra lupasi David Whitmerille? Mitä Davidia vaadittiin tekemään, jotta tämä lupaus täyttyisi?
Pyydä oppilaita sanomaan kohdassa OL 14:7 oleva periaate omin sanoin. Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle seuraava periaate: Jos pidämme Jumalan käskyt ja kestämme loppuun asti, me saamme iankaikkisen elämän.
Mitä iankaikkisen elämän saaminen tarkoittaa? (Iankaikkisen elämän saaminen on sitä, että elämme ikuisesti perheemme kanssa Jumalan luona. Iankaikkinen elämä on sellaista elämää, jota Jumala elää.)
Kuinka lupaus iankaikkisesta elämästä voi kannustaa meitä pitämään Jumalan käskyt ja kestämään loppuun asti?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 14:8. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä muita siunauksia David Whitmer voisi saada, jos hän olisi kuuliainen. Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä he löysivät, selitä, että pian sen jälkeen kun Joseph Smith oli saanut tämän ilmoituksen Davidia varten, Davidista tuli yksi Mormonin kirjan kolmesta silminnäkijästä. Hän näki enkeli Moronin ja kultalevyt ja kuuli Jumalan äänen todistavan, että aikakirja on tosi.
Selitä, että Herra lupasi David Whitmerille muutakin tämän uskollisuuden mukaan. Valmista oppilaita huomaamaan periaate, joka on Herran sanoissa Davidille, kirjoittamalla taululle seuraavaa: Jos me , niin Herra .
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 14:9–11. Pyydä heitä panemaan merkille periaate, joka sopii taululla olevaan virkkeeseen. Anna muutaman oppilaan kertoa, mitä he ovat löytäneet.Oppilaat saattavat mainita erilaisia periaatteita, mutta varmista, että heille on selvää, että jos uskollisesti autamme Herraa Hänen työssään, Herra siunaa meitä hengellisesti ja ajallisesti.
Millä tavoin Herra on pyytänyt teitä auttamaan työssään? Mitä siunauksia olette saaneet elämäänne, kun olette auttaneet Herran työssä?
Jeesus Kristus opettaa John Whitmerille ja Peter Whitmer nuoremmalle, mikä on heille suuriarvoisinta
Pyydä kahta oppilasta tulemaan luokan eteen. Kehota ensimmäistä heistä lukemaan ääneen OL 15:1 ja sitten toista oppilasta lukemaan ääneen OL 16:1. Pyydä näitä oppilaita lukemaan näiden lukujen jakeet 2–6 samalla tavoin vuorotellen.
Kehota oppilaita panemaan merkille, mitä sekä John Whitmer että Peter Whitmer nuorempi halusivat kohdissa OL 15:3–4 ja OL 16:3–4.
Mitä sekä John Whitmer että Peter Whitmer nuorempi halusivat? (Tietää, mitä sellaista he voisivat tehdä, mikä olisi heille suuriarvoisinta.)
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 15:6 ja 16:6. Pyydä heitä panemaan merkille, minkä vastauksen Herra antoi näille miehille.
Kuinka Herra vastasi heidän kysymykseensä? Minkä periaatteen me voimme oppia Herran vastauksesta? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, varmista, että he ymmärtävät, että pyrkimyksemme tuoda muita Jeesuksen Kristuksen luokse ovat meille suuriarvoisia.)
Kuinka me voimme auttaa muita ihmisiä tulemaan Kristuksen luokse?
Miksi nämä pyrkimykset ovat meille suuriarvoisia?
Kehota oppilaita käymään läpi luvut OL 15 ja 16 ja panemaan merkille, kuinka nämä kaksi ilmoitusta eroavat toisistaan. (Ainoa ero on, että ensimmäinen on osoitettu Johnille ja toinen on osoitettu Peterille.)
Selitä, että toisinaan Herra ilmoittaa saman sanoman eri ihmisille, koska heillä saattaa olla samankaltaisia tarpeita, olosuhteita tai toiveita. Voimme kuitenkin olla varmoja siitä, että Herra tuntee meidät yksilöinä. Tässä esimerkissä Hän kutsui John Whitmeriä ja Peter Whitmer nuorempaa nimeltä ja ilmoitti tahtonsa heille yksi kerrallaan.
Kuinka pappeuden siunaus tai lähetystyökutsu voi osoittaa, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti, vaikka siunaus tai lähetystyökutsu sisältää samat sanat kuin on annettu muille?
Esitä toinen esimerkki siitä, kuinka Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti, pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan, mitä vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on sanonut:
Kuva
Vanhin David A. Bednar
”Jokin aika sitten puhuin erään pappeusjohtajan kanssa, joka sai innoitusta opetella ulkoa kaikkien hänen vaarnansa 13–21-vuotiaitten nuorten nimet. Nuorten miesten ja naisten valokuvista hän valmisti kortit, joita hän kävi läpi ollessaan työmatkoilla ja muulloinkin. Tämä pappeusjohtaja oppi nopeasti kaikkien nuorten nimet.
Eräänä yönä pappeusjohtaja näki unen eräästä nuoresta miehestä, jonka hän tunsi vain kuvan perusteella. Unessa hän näki nuoren miehen valkoinen paita yllään ja rinnassaan lähetyssaarnaajan nimilappu. Tämä nuori mies istui toverinsa vieressä ja opetti erästä perhettä. Nuori mies piti kädessään Mormonin kirjaa, ja hän näytti todistavan kirjan todenperäisyydestä. Sitten pappeusjohtaja heräsi unestaan.
Eräässä sen jälkeisessä pappeusveljien kokouksessa tämä johtaja meni unessa näkemänsä nuoren miehen luo ja pyysi saada puhua tämän kanssa muutaman minuutin. Lyhyen esittelyn jälkeen pappeusjohtaja kutsui nuorta miestä nimeltä ja sanoi: ’En ole mikään unennäkijä. En ole koskaan nähnyt unta yhdestäkään tämän vaarnan jäsenestä paitsi sinusta. Kerron sinulle unestani, ja sitten haluaisin, että auttaisit minua ymmärtämään, mitä se merkitsee.’
Pappeusjohtaja kertoi unen ja kysyi nuorelta mieheltä sen merkitystä. Mielenliikutuksesta tukahtuneella äänellä nuori mies vastasi yksinkertaisesti: ’Se merkitsee sitä, että Jumala tietää, kuka minä olen.’ Tämän nuoren miehen ja hänen pappeusjohtajansa keskustelun loppuosa oli mitä merkityksellisin, ja he sopivat tapaavansa toisensa ja neuvottelevansa yhdessä aika ajoin seuraavien kuukausien aikana.” (”Herran lempeät armoteot”, Liahona, toukokuu 2005, s. 100.)
Miksi meidän voi olla hyödyllistä ymmärtää, että Jumala tuntee meidät henkilökohtaisesti?
Kehota muutamaa oppilasta kertomaan, mistä he tietävät, että Jumala tuntee heidät henkilökohtaisesti. (Sinun on ehkä tarpeen selittää, ettei oppilaiden esimerkkien tarvitse olla ihmeellisiä. Muistuta oppilaille, ettei heidän tarvitse kertoa kokemuksista, jotka ovat liian henkilökohtaisia tai yksityisiä.)
Kuinka tieto siitä, että Jumala tuntee teidät henkilökohtaisesti, voi vaikuttaa niihin valintoihin, joita teette päivittäin? Kuinka tämä tieto on vaikuttanut valintoihinne?
Voit päättää tämän oppiaiheen todistamalla totuuksista, joista olette keskustelleet, ja kehottamalla oppilaita toimimaan näiden totuuksien mukaan.