Maaliskuun 8. päivänä 1833 Herra antoi lukuun OL 90 tallennetun ilmoituksen. Tämä ilmoitus sisälsi ohjeita ylipappeuden presidenttikunnalle ja oli ”askel kehityksessä kohti ensimmäisen presidenttikunnan järjestämistä” (luvun johdanto). Maaliskuun 9. päivänä 1833 Joseph Smith kysyi, pitäisikö hänen sisällyttää raamatunkäännökseensä apokryfiset kirjat. Herra vastasi Joseph Smithin kysymykseen ilmoituksella, joka on tallennettu lukuun OL 91, ja kertoi hänelle, ettei noita kirjoja tarvitse kääntää. Vain muutamaa päivää myöhemmin, 15. maaliskuuta 1833, profeetta sai lukuun OL 92 tallennetun ilmoituksen. Siinä käskettiin Fredrick G. Williamsia, joka oli toinen Joseph Smithin neuvonantajista, olemaan toimiva jäsen yhdistyneessä yhtiössä, joka oli perustettu valvomaan kirkon huoltotyötä ja liikeasioita.
Herra antaa ylipappeuden presidenttikunnalle ohjeita sen tehtävistä
Aloita tämä oppiaihe esittämällä seuraava kysymys:
Mikä on arvokkain lahja, mitä olette ikinä saaneet? Miksi se on arvokas?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 90:1–3 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mitä arvokasta Herra oli antanut Joseph Smithille.
Mitä Joseph Smithillä oli? (Valtakunnan avaimet, mikä tarkoittaa presidenttikunnan oikeuksia eli valtaa, jonka Jumala antaa ihmiselle hallita ja johtaa Hänen valtakuntaansa maan päällä.) Miksi se on arvokasta?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 90:4–5. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mistä Herra varoittaa pyhiä .
Mistä Herra varoittaa pyhiä? Minkä periaatteen me voimme oppia tästä varoituksesta? (Oppilaiden vastausten tulee kuvastaa seuraavaa periaatetta: Jos pidämme köykäisinä ilmoituksia, jotka Jumala antaa profeettojensa kautta, me kompastumme ja kaadumme. Voit kirjoittaa tämän periaatteen taululle.)
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että pitää köykäisinä ilmoituksia, jotka Jumala antaa profeettojensa kautta? Mitä esimerkkejä on ilmoituksista, joita ihmiset saattaisivat tuntea houkutusta pitää köykäisinä?
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 90:6 ja panemaan merkille, kenellä muulla Herran mukaan olisi valtakunnan avaimet. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.
Selitä, että 18. maaliskuuta 1833, 10 päivää sen jälkeen kun luku 90 oli annettu, Joseph Smith erotti Sidney Rigdonin ja Frederick G. Williamsin neuvonantajan tehtävään ylipappeuden presidenttikunnassa, jota myöhemmin kutsuttaisiin kirkon ensimmäiseksi presidenttikunnaksi.
Minkä opin me voimme oppia jakeesta 6? (Oppilaiden vastausten tulee tuoda esiin seuraava oppi: Ensimmäisellä presidenttikunnalla on valtakunnan avaimet. Huolehdi siitä, että oppilaat ymmärtävät, että vaikka kullakin ensimmäisen presidenttikunnan jäsenellä on valtakunnan avaimet, kirkon presidentti on ainoa henkilö, joka voi saada ilmoitusta koko kirkkoa varten.)
Tee yhteenveto kohdasta OL 90:7–10 selittämällä, että ensimmäistä presidenttikuntaa neuvottiin valmistamaan profeettojen koulun jäseniä saarnaamaan evankeliumia kautta maailman. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 90:11 ja miettimään, kuinka tämä jae on täyttymässä tänä aikana. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.
Voit tehdä yhteenvedon myös kohdasta OL 90:12–18. Näissä jakeissa opetetaan, että profeetta Joseph Smithin ja hänen neuvonantajiensa tulee saattaa järjestykseen kirkon asiat.
Voit todistaa, että ensimmäisellä presidenttikunnalla on valtakunnan avaimet, ja kertoa, mitä ajattelet siitä, miten tärkeää on ottaa varteen heidän sanansa.
Selitä, että kun Joseph Smith sai luvussa OL 90 olevan ilmoituksen, hän ja muut kirkon johtajat olivat vaikeassa tilanteessa, koska kirkolla ei ollut rahavaroja.
Mitä te teette silloin, kun olosuhteet elämässänne tulevat hyvin vaikeiksi?
Selitä, että kohtaan OL 90:19–37 sisältyy Herran ohjeita kirkon alkuaikojen johtajille siitä, kuinka selviytyä heitä kohdanneista vaikeista olosuhteista. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 90:24. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja etsimään neuvoja, jotka voisivat lohduttaa vaikeita aikoja kokevia ihmisiä.
Mitkä jakeessa 24 olevat neuvot voisivat lohduttaa ihmisiä, jotka kokevat vaikeita aikoja? Kuinka ilmaisisitte periaatteena tässä jakeessa olevan Herran sanoman? (Oppilaiden vastausten tulee ilmentää seuraavaa periaatetta: Jos etsimme uutterasti, rukoilemme alati, ylläpidämme uskoa ja pidämme liittomme, kaikki yhdessä koituu parhaaksemme.)
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että kaikki yhdessä koituu parhaaksemme?
Milloin olette pyrkineet olemaan uskollisia vaikeana aikana ja tunteneet, että teitä on siunattu sen johdosta?
Selitä, että yksi kirkon jäsen, joka osoitti suurta uskollisuutta vaikeina aikoina, oli Vienna Jaques. Anna oppilaille tehtäväksi työskennellä pareittain. Anna jokaiselle oppilaalle monisteena seuraavat tiedot Vienna Jaquesista. Kehota pareja tutkimaan yhdessä kohtaa OL 90:28–31 ja ottamaan selville, mitä erityisiä ohjeita Herra antoi Viennalle. Pyydä heitä seuraavaksi tutkimaan monistetta ja panemaan merkille, millä eri tavoilla Vienna oli uskollinen.
Vienna Jaques on esimerkki monien myöhempien aikojen pyhien uskollisuudesta kirkon alkuaikoina. Hän syntyi 10. kesäkuuta 1787. Kun hän oli tavannut lähetyssaarnaajat Bostonissa Massachusettsissa Yhdysvalloissa, hän matkusti vuonna 1831 Kirtlandiin Ohioon. Hän viipyi siellä kuusi viikkoa ja meni kasteelle. Palattuaan Bostoniin Vienna auttoi useiden perheensä jäsenten tuomisessa kirkkoon. Sitten hän ”myi omaisuutensa ja palasi Kirtlandiin toimiakseen ikuisesti kirkon piirissä” (”Home Affairs”, Woman’s Exponent, 1. heinäkuuta 1878, s. 21). Vuonna 1833 Vienna pyhitti kaiken omaisuutensa, johon myös sisältyi 1 400 dollaria käteistä, kirkolle aikana, jolloin rahaa kaivattiin kipeästi. Sitten hän matkusti Missouriin saamaan perintöosansa Siionissa. Pian sinne saavuttuaan hän kuitenkin kärsi vainoa pyhien kanssa. Kun hänet oli karkotettu kodistaan Missourissa, hän hoiti sairaita Siionin leirikunnassa. Heber C. Kimball kirjoitti: ”Sain osakseni suurta ystävällisyyttä – – sisar Vienna Jaquesilta, joka huolehti minun ja veljieni tarpeista – Herra palkitkoon hänelle hänen ystävällisyytensä” (”Extracts from H. C. Kimball’s Journal”, Times and Seasons, 15. maaliskuuta 1845, s. 839–840).
Ollessaan Missourissa Vienna solmi avioliiton Daniel Shearerin kanssa. Kun Vienna oli 60-vuotias, hän matkusti länteen Utahiin vuonna 1847 ja ajoi omat vankkurinsa tasankojen yli. Hän asettui asumaan Salt Lake Cityyn, ja hän teki ahkerasti töitä koko loppuelämänsä elättääkseen itsensä ja tutki uutterasti pyhiä kirjoituksia. Vienna kuoli 7. helmikuuta 1884 ollessaan 96-vuotias. Hänen muistokirjoituksessaan sanottiin: ”Hän oli uskollinen liitoilleen ja piti evankeliumin palautusta korvaamattomana aarteena” (”In Memoriam”, Woman’s Exponent, 1. maaliskuuta 1884, s. 152). (Ks. myös Susan Easton Black, ”Happiness in Womanhood”, Ensign, maaliskuu 2002, s. 12–14.)
Kun oppilaat ovat saaneet monisteen luettua, keskustelkaa yhdessä luokkana seuraavista kysymyksistä:
Kuinka Vienna Jaques täytti Herralta saamansa ohjeet? Mikä tekee teihin vaikutuksen Vienna Jaquesissa?
Vapahtaja kehottaa Josephia olemaan kääntämättä apokryfisia kirjoja
Jos mahdollista, ota esille muutamia erilaisia lähteitä, joissa on kirjoitettua tietoa, kuten kirja, sanoma- tai aikakauslehti ja mobiililaite.
Mistä voitte tietää, onko jokin, mitä luette näistä lähteistä, totta?
Selitä, että lukuun OL 91 tallennetussa ilmoituksessa opetetaan Joseph Smithille, kuinka hän voi erottaa, onko jokin hänen lukemansa totta. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen luvun johdanto. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Joseph Smith oli tekemässä saadessaan tämän ilmoituksen. Kehota heitä kertomaan, mitä he löysivät.
Selitä, että apokryfiset kirjat ovat kokoelma juutalaisten pyhiä kirjoja, joita ei otettu alun perin mukaan heprealaiseen Raamattuun (Vanhaan testamenttiin) mutta jotka sisällytettiin kreikankieliseen käännökseen Raamatusta vähän ennen Kristuksen aikaa. Jotkin kirjoista käsittelevät Vanhan ja Uuden testamentin välistä aikaa. Kun varhaiset kristityt kokosivat Raamatun kirjoja vuosisatoja myöhemmin, he ottivat mukaan apokryfiset kirjat, mutta heräsi kysymyksiä siitä, kuuluivatko ne pyhiin kirjoituksiin. Se Raamattu, jota Joseph Smith käytti tehdessään innoitettua käännöstä, sisälsi apokryfiset kirjat. Koska apokryfisten kirjojen kelpoisuutta kuitenkin epäiltiin, Joseph kysyi Herralta, pitäisikö hänen raamatunkäännökseensä sisältyä nämä kirjat.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 91:1–3. Pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mitä Joseph Smith sai tietää apokryfisista kirjoista.
Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä he saivat tietää, kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 91:4–6. Pyydä oppilaita ottamaan selville, mistä Joseph Smith voisi tietää, mikä apokryfisissa kirjoissa oli totta.
Mistä Joseph voisi tietää, mikä apokryfisissa kirjoissa oli totta?
Kuinka jakeissa 4–6 olevat neuvot voivat auttaa meitä asioissa, joita luemme? (Oppilaiden tulee huomata seuraava periaate: Pyhä Henki voi auttaa meitä tietämään, ovatko lukemamme asiat totta.)
Voit kehottaa oppilaita kertomaan jostakin kokemuksestaan, jolloin he ovat tunteneet Pyhän Hengen vahvistavan, että jokin heidän lukemansa asia oli totta.
Frederick G. Willams tulee ottaa yhdistyneeseen yhtiöön
Selitä, että lukuun OL 92 sisältyvässä ilmoituksessa käsketään kirkon johtajia, jotka kuuluivat yhdistyneeseen yhtiöön (jota nimitetään myös yhdistyneeksi veljeskunnaksi), ottamaan Frederick G. Williamsin yhtiöön. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 92:1–2. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Herra halusi Frederick G. Williamsin toimivan yhtiön jäsenenä. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että Frederick G. Williamsin tuli olla ”toimiva jäsen”?
Mitä te voitte tehdä, että olisitte nykyään kirkon toimivia jäseniä?
Minkä periaatteen voimme oppia jakeen 2 perusteella uskollisille luvatuista siunauksista? (Oppilaiden vastausten tulee kuvastaa seuraavaa periaatetta: Jos olemme uskollisia Herran käskyjen pitämisessä, niin meitä siunataan ikuisesti.)
Lausu lopuksi todistuksesi niiden totuuksien ja periaatteiden tärkeydestä, joita tässä oppiaiheessa on käsitelty.
Herra kehotti pyhiä etsimään uutterasti, rukoilemaan alati ja uskomaan, ”niin kaikki yhdessä koituu teidän parhaaksenne” (OL 90:24). Presidentti Harold B. Lee on selittänyt, että tämä neuvo on varmasti ollut erityisen merkityksellinen alkuaikojen kirkon johtajille, joilla oli ”vähän tai ei lainkaan kokemusta kirkon johtamisesta” ja joilla oli vaikeita haasteita siinä vaiheessa, kun tämä ilmoitus annettiin (ks. Stand Ye in Holy Places: Selected Sermons and Writings of President Harold B. Lee, 1974, s. 197). Hän selitti edelleen, mitä uutterasti etsiminen tarkoittaa:
Kuva
Presidentti Harold B. Lee
”Uutteruus tarkoittaa ahkeruutta ja on vastakohta laiskuudelle tai huolettomuudelle tai välinpitämättömyydelle. Toisin sanoen heidän täytyy etsiä, jotta he tuntisivat kirkon opit, ja heidän täytyy etsiä, jotta he tuntisivat ohjeet, joita kirkon menettelytavoista oli annettu.” (Stand Ye In Holy Places, s. 198.)
Kohdassa OL 90:25–27 ”Herra varoittaa palvelijoitaan, erityisesti profeetan isää, kasvattamasta perhepiiriään suureksi, jotta kirkon sille hankkimia elintarpeita ei käytettäisi arvottomien hyväksi (ks. jakeet 25–26), joilla oli taipumusta hyödyntää tilannetta omaksi edukseen. Kun Herra neuvoo heitä pitämään perheensä pienenä, Hän ei tarkoita heidän omia lapsiaan vaan vieraita ja hännystelijöitä, jotka pyrkivät käyttämään hyväkseen veljien avoimia ovia ja avointa sydäntä. Veljiä ei estettäisi suorittamasta Herran työtä, jos he huolehtisivat tästä asiasta.” (Sidney B. Sperry, Doctrine and Covenants Compendium, 1960, s. 462; ks. myös Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, uskonto 324–325, 1986, s. 205.)
Oppi ja liitot 91:4–6. Pyhä Henki voi auttaa meitä tietämään, ovatko lukemamme asiat totta
Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut:
Kuva
Presidentti Dieter F. Uchtdorf
”Koskaan maailman historiassa meidän ei ole ollut näin helppoa päästä käsiksi näin suureen tietomäärään – osa on totta, osa ei ja suuri osa on osittaista totuutta.
Näin ollen maailman historiassa on nyt entistä tärkeämpää oppia, kuinka voi oikealla tavalla erottaa totuuden erheestä. – –
Pyhä Henki on ilmoituksenantaja. Hän on Lohduttaja, joka opettaa meille ’totuuden kaikista asioista; – – joka tietää kaikki asiat ja jolla on kaikki voima viisauden, armon, totuuden, oikeudenmukaisuuden ja oikeuden mukaan’ [Moos. 6:61]. – –
Pyhän Hengen antama todistus totuudesta on kaikkien saatavilla kaikkialla kautta maapallon. Kaikki, jotka pyrkivät tietämään totuuden, jotka tutkivat sitä omassa mielessään [ks. OL 9:8], ja jotka kysyvät ’vilpittömin sydämin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, [tulevat tietämään] totuuden Pyhän Hengen voimalla’ [Moroni 10:4].” (Ks. ”Mitä on totuus?”, kirkon koululaitoksen hartaustilaisuuden puhe, 13. tammikuuta 2013, s. 3, 6; speeches.byu.edu.)